Teen psyykkistä valmennusta suomalaisten ja ulkomaalaisten ammattiurheilijoiden kanssa korkean mentaalivaatimuksen sisältävissä lajeissa kuten ratsastus, tennis, biljardi, snooker, voimistelu ja ammunta. Tässä tekstissä käsittelen psykologista joustavuutta osana silmänliiketerapian (EMDR) menetelmään pohjaavaa psyykkistä valmennusta.
Ihmisen mieli tuottaa noin 70 000 ajatusta vuorokaudessa. Se on lähes 3000 ajatusta tunnissa. Urheilusuorituksessa on tärkeintä juuri se hetki, kun urheilija tekee suorituksen. Huippu-urheilija kokee ennen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen monta ajatusta. Huonoa suoritusta voi seurata itseluottamuksen notkahdus ja siihen liittyvä ajatus ”olen huono”. Se on kuitenkin vain ajatus. Se ei ole tosiasia. Se oli esimerkiksi snookerissa yksi lyönti peliin sisältyvien satojen lyöntien joukossa. Realistisempi ajatus olisi ”epäonnistuin äskeisessä suorituksessa, mutta olen edelleen hyvä”.
Hyvin yleinen haaste urheilijalle epäonnistuneen yksittäisen suorituksen jälkeen on mielen harhailu, huomion kiinnittäminen epäolennaiseen ja uhkakuvien luonti. ”Keskity vain” tai ” älä jännitä” muut kertovat heille. Mieltä ei kuitenkaan voi käskeä tai komentaa. Se ei toimi niin. Epäonnistuminen ”älä jännitä” tehtävässä johtaa turhautumiseen ja huonoon suoritukseen.
Olen monien valmennettavieni kanssa pohtinut sitä, mitä tapahtuu silloin kun urheilija tekee ottelun tai suorituksen aikana ensimmäisen havaintonsa siitä, että hän saattaa hävitä. Kuinka paljon hänellä on silloin psykologista joustavuutta eli kykyä suoriutua tavoitteidensa mukaisesti myös vaikeiden ajatusten ja tunteiden läsnä ollessa. Voisiko urheilija esimerkiksi ajatella, että hän siirtäisi itseään suorituksen äärellä kielteisesti havainnoivan minänsä jonnekin kauemmaksi.
Suoritusahdistukseen liittyvät usein ympäristön odotukset urheilijan suorituksesta. Urheilija voi kärsiä huijarisyndroomasta. Kysyin hiljattain eräältä ammattiurheilijalta, miten hyvänä asteikolla 0-10 hän uskoo maajoukkue pelikavereidensa pitävän häntä. Hän vastasi 8-9. Miten hyvänä pidät itseäsi, kysyin seuraavaksi. Hän vastasi 7-8. Tämä sisäinen ristiriita aiheutti hänelle suorituspaineita ja vaikeutta hyväksyä ja sietää suorituksen aikaisia kielteisiä tunteita. Epäonnistumisen pelon ja henkisen sulamisen lisääntyessä hän rupesi haluamaan pois kilpailutilanteesta. Tämä on esimerkki pois-suuntautuvasta toiminnasta. Se vei häntä poispäin siitä mitä hän halusi: kehon virittymisestä hyvään suoritukseen ja voittamisesta. Huomion kiinnittäminen ympäristöön keppilajeissa vastustajan lyönnin aikana on toinen hyvä esimerkki. Kutsun sitä välttämiskäyttäytymiseksi. Se voi auttaa hetkellisesti, mutta kun on taas aika tehdä oma suoritus, epäonnistumisen pelko ja suoritusahdistus kasvaa suureksi. Joissakin urheilulajeissa pois-suuntautuva toiminta ja ahdistuksen tunteesta poispyrkiminen johtaa suoritusrytmin nopeutumiseen. Esimerkiksi biljardi pelaaja katsoo leikkuu kulman, menee lyöntiin tai suorittaa lyöntiliikkeen tavallista nopeammin, koska hänellä on kiire saada suoritusahdistuksen tunne laukaistua. Kiirehtimisen seurauksena tapahtuu virhe. Tämän seurauksena ahdistus kasvaa.
Yhdistän valmennuksissani usein EMRT-terapiaa ja psykologi Arto Pietikäisen Joustava mieli -oppeja. Tyypillisesti ensiksi neutralisoimme EMDR-terapia menetelmällä suoritusahdistuksen taustalla vaikuttavia kielteisiä muistoja. Sen jälkeen rakennamme voimavaroja tuleviin koitoksiin ja pohdimme, miten kohdata ahdistusta, jos sitä vielä ilmenee.
Suoritusahdistuksen ensimmäinen psyykkinen lääke rauhallisen syvähengityksen lisäksi on maadoittuminen. Kun odotat lyöntivuoroasi keppilajissa tai vaihdat puolia tenniksessä, sivele kämmenilläsi esimerkiksi tuolin käsinojia tai juomapulloa, jotta kosketusaistisi auttaa sinua maadoittumaan aikaan ja paikkaan. Näköaistin avulla maadoittumisen voi tehdä hakemalla ympäristöstä kolme samanväristä, esimerkiksi sinistä esinettä.
Kysyn valmennettaviltani usein, millä sanoilla he kuvaisivat optimaalista mielentilaansa kilpailutilanteessa. Yleensä vastauksena on ”rento, luottava ja rauhallinen”. Seuravaksi haemme henkilön muistijärjestelmästä muiston, jossa tämä mielentila on toteutunut. Vahvistamme EMDR:n bilateraalisilla stimulaatioilla tätä kokemusta liitettynä mielikuviin tulevista koitoksista. Tämän mielikuvan käyttäminen voimavaramuistona voi auttaa itsetuntoa syövien kielteisten ajatusten käsittelemisessä kilpailutilanteessa.
Jokaisen huippu-urheilijan taustalla on ensisijaisesti ihminen. Tunteet kuuluvat hyvään elämään. Kielteisinäkin ne voivat auttaa meitä kehittymään ja tehostamaan suoritustamme. Siksikin niihin voi yrittää suhtautua uteliaan oppivaisesti. Kuten esimerkiksi ”Kas, sinä pelko -tunne tulit käymään tässä. Huomaan sinut, mutta nyt voit poistua ja antaa kehoni keskittyä mahdollisimman hyvään motoriseen suoritukseen”.
