EMDR-valmennuksen (suomeksi silmänliikevalmennus) käyttö urheilijoilla

Viime vuosi jäänee urheilumaailmassa historiaan vuotena, joka muutti sen, miten huippu-urheilijat puhuvat mielenterveydestään. Naomi Osaka, Simone Biles, Calvin Ridley, Lane Johnson, Bianca Andreescu, Lewis Hamilton ja Christine Press ovat niiden menestyneiden ammattiurheilijoiden joukossa, jotka viime vuonna kertoivat psyykkisistä haasteistaan julkisesti. Vuonna 2020 Suomessa puolestaan julkistettiin Yle Urheilun huippu-urheilijakyselytutkimus, jonka mukaan noin 68 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa mielenterveyden häiriöitä.

Näillä esiin tuloilla on huomattava merkitys urheilijoiden psyykkisiin haasteisiin liittyviin ennakkoluuloihin, Niihin liittyy usein oletus siitä, että urheilumaailmassa esimerkiksi masennus, post-traumaattinen stressi tai ahdistuneisuushäiriö on heikkoutta. Urheilumaailmassa heikkous puolestaan on jotakin sellaista, jota ei voida paljastaa, koska heikkous ei koskaan voi olla osa urheilijana olemista tai maailmanmestaruutta.

Nyt kun psyykkisten haasteiden ja mielenterveyden merkitys huippu-urheilussa on tuotu esiin, on aika kääntää katse kysymykseen siitä, mitä asian suhteen voisi tehdä. Suorituskyvyn parantamiseen erikoistuneet urheilupsykologit tuovat urheilumaailmaan tietoa muun muassa suorituskyvyn haasteista ja esteistä ja tarjoavat yleensä avuksi mielikuvaharjoittelua, hengitysharjoituksia, tunteiden säätelyn opettelemista, mindfullnessia ja itsemyötätunnon kehittämistä. Tällaisessa lähestymistavassa sivuutetaan kuitenkin se, ettei näitä menetelmiä itsessään ole osoitettu kovinkaan tuloksellisiksi ahdistuneisuushäiriön, masennuksen tai post-traumaattisen stressin oireiden hoidossa. Siksi uskallan esittää, että edellä mainittujen psyykkisten haasteiden hoitoon urheilijoilla tarvitaan samoja menetelmiä, joita yleisesti käytetään näiden psyykkisten sairauksien oireiden hoidossa. Se, että urheilumaailmassa puhutaan useammin psyykkisistä haasteista kuin mielenterveysongelmista, on osa stigmaa, mutta ei poista sitä, että kliinisestä psykologiasta ja lääketieteestä tuttu näyttöön perustuva hoito tuottaisi todennäköisesti nopeimman ja tehokkaimman tuloksen. Yleisempien psyykkisten haasteiden, kuten motivaation, keskittymisen ja kilpailutilanteiden hallinnan osalta edellä mainitut psykologiset apukeinot voivat olla hyödyksi.

Vastoinkäymiset urheilussa ja muilla elämän osa-alueilla tallentuvat väistämättä urheilijan muistijärjestelmään ja ne voivat vaikuttaa urheilusuoritukseen kielteisesti. EMDR-valmennus (suomeksi silmänliikevalmennus) viittaa Suomessa vuodesta 1996 alkaen käytössä olleeseen, psykoterapiassa paljon käytettyyn EMDR-menetelmään ja viitekehykseen, joka sittemmin on vakiintunut Suomessa post-traumaattisen stressihäiriön kansalliseksi Käypä hoito suositukseksi.

EMDR-menetelmä perustuu mukautuvan tietojenkäsittelyn malliin. Tämän mallin mukaan valmennuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että urheilijan ajankohtaiset haasteet ovat seurausta sellaisista menneisyyden kielteisistä kokemuksista, jotka ovat varastoituneet muistiverkostoihin epätarkoituksenomaisella tavalla. EMDR-valmennus kohdistuu urheilijaa häiritsevien muistojen ja niihin liittyvien kognitioiden, tunteiden ja kehon aistimusten käsittelyyn samanaikaisesti, kun hänelle annetaan käsittelyä edistävää molemminpuolista eli bilateraalista ärsykettä. Valmennuksen tavoitteena on informaation prosessointijärjestelmän uudelleen käynnistyminen sekä tapahtumaan ja sitä edustaviin mielikuviin liittyvien tunteiden ja kognitioiden sopeuttava käsittely tunnekomponenteiltaan neutraaliksi ja ei-häiritseviksi. Urheilijan psyykkisten haasteiden taustalla on usein erilaisia vaikeita, mutta normaaliin elämän kulkuun kuuluvia kokemuksia (kuten parisuhdehaasteita, vaikea valmentaja suhde, loukkaantuminen tai läheltä piti -tilanne tai epäonnistuminen kilpailussa), ja niihin liittyviä vaikeita ja häiritseviä tunteita – kuten pelkoa, ahdistusta, vihaa, surua, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta. Nämä urheilusuorituksen taustalla vaikuttavat kokemukset voivat olla vuosikymmenienkin takaisia, mutta tiedostamattomalla tasolla urheilusuorituksen yhteydessä muistiverkostoissa aktivoituvia ja suoritusta haittaavia. EMDR-valmennuksella muistijälkiin liittyvät kielteiset tunteet saadaan neutralisoitua, jolloin kokemukset ja niihin liittyvät muistot eivät enää triggeroidu tulevan urheilusuorituksen yhteydessä ja haittaa tai vaaranna psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä.

Olen käyttänyt EMDR-valmennusta noin viiden vuoden ajan muun muassa seuraavien urheilulajien osalta sekä ammattiurheilijoiden että harrastajien kanssa: ratsastus, taitoluistelu, biljardi, telinevoimistelu, purjehdus, sukellus ja jalkapallo. Työstettävät asiat ovat liittyneet alisuoriutumiseen tai epäonnistumiseen kilpailussa, esiintymisjännitykseen ja ahdistukseen, jäätymiseen, pelkoon, loukkaantumiseen ja vammautumiseen, kuntoutumiseen ja urheilu-uran lopettamiseen. Tarvittavien valmennuskertojen lukumäärä sen tuloksellisuuden saavuttamiseksi on vaihdellut yhdestä kerrasta muutamaan kymmeneen. Lähes kaikissa tapauksissa valmennus on toteutettu etänä videon välityksellä. Joissakin tapauksissa menetelmän käyttö on mahdollistanut urheilun jatkamisen muutoin jo mahdottomalta tuntuneessa tilanteessa.

Tutkimus EMDR-menetelmään perustuvan valmennuksen tuloksellisuudesta urheilijan suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä on vasta aluillaan. Kliinisen kokemukseni perusteella arvioisin, että hoidon tuloksellisuus on urheilijoiden osalta liittynyt ennen kaikkea ahdistuneisuuden vähenemiseen, itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääntymiseen, tunteiden tunnistamisen ja tietoisen säätelyn kehittymiseen, keskittymiskyvyn parantumiseen ja suoritukseen liittyvän haitallisen stressin vähentymiseen. Eräs yksilölajin ammattiurheilija kommentoi EMDR-valmennusta osuvasti: ”EMDR-valmennuksella hoidat itseäsi urheilijana, mutta samalla hoidat itseäsi ihmisenä”. Tällä hän viittasi muillakin elämän osa-alueilla mahdollisesti vaikuttavien haitallisten muistojen neutralisointiin.

Ammattiurheilijoilla on usein voimakas tarve ja paine keskittyä olennaiseen. Maailmalla kiertäessä aika on kortilla, eikä sitä haluta käyttää väärin. EMDR-valmennus vapauttaa voimavaroja ja resursseja olennaiseen. Tai kuten eräs ratsastaja EMDR-valmennuksen lopussa totesi:

”Mä haluan sitä, että annan vain mennä. Ja nyt mä pystyn siihen taas.”

 

Lähteitä, mm:

Bennett, J. & Maynard, I. (2017). Performance blocks in sport: Recommendations for treatment and implications for sport psychology practitioners, Journal of Sport Psychology in Action, 8:1, 60-68.

Bennett, J., Rotheram, M., Hays, K., Olusoga, P., Maynard, I. W., & Lindsay, P. (2016). Yips and lost move syndrome: Assessing impact and exploring levels of perfectionism, rumination and reinvestment. Sport and Exercise Psychology Review, 12, 1–27.

Falls, N., Barker, J. B., & Turner, M. J. (2018) The Effects of Eye Movement Desensitization and Reprocessing on Prospective Imagery and Anxiety in Golfers. Journal of Applied Sport Psychology, 30:2, 171-184.

https://sportsmedicine-open.springeropen.com/articles/10.1186/s40798-019-0220-1

https://yle.fi/news/3-11577893

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *