Uskottomuus koskettaa monia ja rikkoo luottamusta ihmisiin. Satu (nimi muutettu) kertoo:
”Lähes päivälleen kolme vuotta sitten tututuin Yumi Lashes kosteuttavaan ja ravitsevaan värittömään ripsien hoitomaskaraan tavalla, jota en olisi koskaan osannut kuvitellut. Leikin tuona viikonloppuna perheeseemme saapuneen kissanpennun kanssa. Koti raikui naurusta kissanpennun tehdessä tuttavuutta entuudestaan perheessämme olevaan maatiaiskissaan ja kahteen koiraan. Iloa tulvi taloon. Minulla oli tapana mennä lauantaisin kotiimme rakennettuun kylpylään, johon inspiraatiota oli otettu Asiasta. Olin hiljattain sijoittanut kylpyhuoneremonttiin omia rahojani yli 25 000 euroa. Mieheni tuli aina välillä tarkistamaan, että onko minulla kaikki hyvin tai tarvitsinko jotakin. En tarvinnut, elämä oli hyvin juuri siten, kuin se sillä hetkellä oli. Kissanpentu oli minuun kiintynyt ja uteliaana vedestä, hän istui poreammeen reunalla seuraten kylpemistäni.
Nousin kylvystäni ja avasin vasta remontoidun kylpyhuoneen allaskaapin ottaakseni kasvonhoitotuotteeni esiin. Käteeni tarttui meikkilaukkuni, jossa päällimmäisenä oli Yumi -merkkinen ripsien hoitomaskara. Tiesin heti, ettei se ollut minun. Minulla ei ole koskaan ollut ripsien kestotaivutusta, jonka hoitoon tuote oli osittain tarkoitettu. Tutkin tuotetta mietteliäästi. Mihin kaikkeen tätä käytetään, pohdin ja googlasin. Näyttää käytetyltä, ajattelin seuraavaksi. Tuotteen ympärillä olevissa tarroissa oli kulumajälkiä. Tätä on käytetty ahkeraan, ajattelin. Miksihän se on jätetty tänne, pohdin.
Ryhdyin selvittämään asiaa. Minulla oli ollut kylässä joitakin naisystäviäni hiljattain ja olimme saunoneet. Vaikka minun oli vaikea kuvitella, että kukaan heistä olisi käynyt ripsien kestotaivutuksessa ja jättänyt maskaransa meikkilaukkuuni, päätin selvittää asiaa. ”Juu, en tunnista itseäni tästä kuvauksesta, kiitos” oli kaikkien vastaus. Häpesin, että olin joutunut edes kysymään. Seuraavaksi tiedustelumatkani kohteena oli teini-ikäinen poikani, joka ajoittain piti juhlia kodissamme ja jolla oli tyttöystävä. ”Haluan vain tietää” fraasilla varustetulla tiedustelumatkaani hän vastasi toteamalla, että hän oli saunonut vain ”äijien” kesken ja heistä kukaan ei varmastikaan käyttänyt ripsimaskaraa. Tyttöystävä ei ollut koskaan edes käynyt alakerran kylpyhuoneessa. Kysyin asiasta myös mieheltäni. Hän ei vastannut minulle mitään.
Seuraavien päivien kuluessa pohdin kuumeisesti, kuka olisi halunnut jättää minulle tällaisen viestin? Koska sellaiseksi sen koin ja en ollut yksin ajatukseni kanssa. Ripsituote oli tietoisesti ja tavoitteellisesti jätetty minulle löydettäväksi. Oletin, että joku halusi herättää epäilyksiäni avioliittoni onnellisuudesta ja järkyttää tasapainoani. Kuka hän oli? Rajasin nopeasti ”epäillyt” niihin henkilöihin, keillä minun tietääkseni oli pääsy kotiimme. Edellä kuvattujen henkilöiden lisäksi en keksinyt muita kuin henkilöitä, joita on pitkään käytetty kliseenä monissa rikosfiktioissa, murhamysteereissä ja kuka-teki-sen -tarinoissa. Tämän pohjalta on usein toistettu vitsi, että jos et ole varma, kuka murhaaja on, on hän todennäköisesti joku talon henkilökuntaan kuuluva henkilö.
Meillä oli henkilökuntaa. Useita perheyhtiömme työntekijöitä. Ja hiljattain meille palkattu kodinhoitaja, joka sittemmin tahtomattani sai huomattavan suuren roolin perheyhtiössämme. Hän tuli kotiimme joka aamu kello kahdeksalta. Hänen miehensä vastasi loma asuntomme remontista. Hyvin nopeasti koin menettäneeni kotini, yksityisyyteni ja rauhani. Kun menin loma-asunnollamme suihkuun, jouduin siivoamaan suihkutelineestä hänen sinne jättämänsä pesusienen. Sen löytäminen suihkustani tuntui tunkeilulta. Kun pyysimme häntä leikkaamaan nurmikon noin kymmenen neliön alueelta, hän vastahakoisesti totesi, että se veisi kolme tuntia työaikaa.
Ennen kuin muutamaa kuukautta myöhemmin ehdin kunnolla mainita erohalustani tulevalle ex-miehelleni, oli tämä siivoojan ja kodinhoitajan ammattihenkilön taustan omaava, ulkomaalaistaustainen henkilö ylennetty perheyhtiömme mieheni toimesta tahtomattani ”talousasioista” vastaavaksi henkilöksi ja hän oli aktiivisesti tahtomattani mukana yhtiön talousasioiden hoidossa. Erohaluni ilmoituksen myötä minut suljettiin niistä pois. Osa näistä taloushallinnon tehtävistä on nyt esitutkinnassa poliisitutkinnassa. Näitä olivat mm. minun työhöni koskevien laskujen, kuten YEL-maksujen ja vakuutusmaksujen sekä palkanmaksujen ja tavallisten työhön liittyvien kulujen kuten kirjallisuuden hankintakulujen, muuttaminen maksukieltoon ja muuttaminen minulle osoitetuiksi osakaslainoiksi yhtiölle. Näin kirjanpito-ohjelman lokitiedoista, että taloudenhoitajamme päivysti yö aikaan tehden nämä yhtiön kirjanpito ohjelmaan toimitusjohtajana tekemäni laskujen toimeksiannot mitättömiksi. Tuohon aikaan hän ei edes ollut työsuhteessa yhtiöömme. Hän oli kodinhoitajamme.
En tänä päivänä tiedä, millä oikeuksilla hän käytti päätäntävaltaa yhtiömme kirjanpito ohjelmassa. Samassa yhteydessä tilinhoidostamme vastanneelle kirjanpitäjälle oli ex-puolisoni toimesta maksettu kolmen kuukauden ajalla palkkioita yhtiöstämme noin 30 000 euroa. Tavallinen kuukausilaskutus kirjanpitotehtävistä oli noin 700 euroa kuukaudessa. Taloudenhoitajalle mahdollisesti maksetuista palkkioista minulla ei ole tietoa.
Tuon ripsimaskaran löytyminen oli osasyy siihen, että avioliittoni päättyi. Se herätti minut siihen, millaisessa maailmassa elin. Luottamus, jota olin vaalinut perheessämme, osoittautui petollisuudeksi, manipulatiivisuudeksi, ahneudeksi ja hyväksikäytöksi, joka kohdistui minuun ja lapseeni. Minä halusin siitä ulos. Ryhdyin järjestelmään poismuuttoa ja eräänä päivänä muutamien kuukausien kuluttua minua, ja poikaani ei enää ollut niin kutsutussa kodissamme. Me olimme lähteneet.”
Sadun tarina kertoo luottamuksen menettämisestä. Erityisen raskasta se on tilanteissa, joissa luottamus on perustunut paitsi parisuhteeseen, niin myös perheeseen tai perheyhtiöön. Tällaiset perheyhtiöt ovat omiaan kuolemaan ensimmäisen sukupolven omistajuuteen. Jatkajia ei ole koska luottamusta ei enää ole.
Uskottomuus ajaa parisuhteen lähes aina kriisiin. EMDR-terapia on usein hyödyllistä uskottomuuden petetylle aiheuttaneiden tunteiden työstämisessä. Suhteen jatkuminen on usein riippuvaista siitä, kykeneekö suhteessa pettänyt osapuoli ottamaan vastuuta puolisolleen aiheuttamastaan vahingosta.
Lisätietoja uskottomuudesta:
https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/uskollisuus-lisaantyy/
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/parisuhteen-omahoito-ohjelma/3-uskottomuuden-kasittely
