Tietoa meistä

Mielenjuuren palveluiden taustaa

”Toimittuani kymmenen vuoden ajan keskusrikospoliisissa ja sen jälkeen johdettuani toiset kymmenen vuotta psykologi- ja lakiasiaintoimistoa halusin perustaa Suomeen oikeuspsykologiaan erikoistuneen asiantuntijayrityksen. Oikeuspsykologian alan kehitys on ollut viime vuosina huimaa: poliisi ja asianajotoimistot käyttävät lisääntyvissä määrin psykologista tietoa hyödykseen ja yliopistosairaaloissa toimii oikeuspsykologian osaamiskeskuksia. Samanaikaisesti alalla toimivien ammattilaisten tarve työnohjaukseen on lisääntynyt. Nyt on tullut aika sille, että Suomesta löytyy asiantuntijayritys, joka palvelee kaikkia lakialan toimijoita tasapuolisesti. Toimintamme asiantuntijoina kattaa laajasti käyttäytymistieteen, käsittäen myös sosiaalipsykologian, oikeuspsykiatrian ja terveystutkimuksen sovelluskohteet lainkäyttöön. Käyttäytymistieteellinen asiantuntijatieto ja menetelmät soveltuvat rikosasioiden lisäksi myös siviili- ja hakemusasioihin. Kaiken keskiössä meillä on toiminnassamme ihmisen hyvinvoinnin tukeminen ja lisääminen usein hyvin vaikeassa elämäntilanteessa”

Helinä Häkkänen, Helsingissä 1.2.2021

Miksi Mielenjuuri? Mielenjuuri on käsitteenä uusi. Tässä yhteydessä sillä viitataan ihmisen mieleen ja käyttäytymisen taustalla vaikuttavien yllykkeiden juuristoon. Jokainen ajatus, käyttäytyminen ja tunne rakentuu aiemmin eletyn ja koetun pohjalle. Tämä ohjaa vahvasti toimintaamme auttajina ja käyttäytymistieteiden asiantuntijoina.

Sulka puolestaan on tarkoituksellisesti valittu Mielenjuuren logoon, koska se symbolisoi vapautta, luottamusta, rohkeutta, vahvuutta ja kunniaa. Kaikkia näitä ominaisuuksia tarvitaan oikeus- ja terveydenhuollon aloilla ja näitä ominaisuuksia me usein pyrimme asiakkaissamme omalla työpanoksellamme edistämään, kehittämään ja hiomaan.

Mitä oikeuspsykologia on?

Oikeuspsykologia on psykologian sovellusala, joka tuottaa tai soveltaa psykologista tietoa tai menetelmiä tuomioistuinten tarkoituksiin. Rikosasioissa oikeuspsykologian sovellusalana katsotaan kattavan psykologisen tiedon ja menetelmien soveltamisen myös esitutkintaan, jonka yhteydessä Suomessa käytetään joskus käsitettä todistajanpsykologia. Oikeuspsykologin työkenttä voidaan karkeasti jakaa tietoa tuottavaan, usein akateemiseen tutkimus- ja opetustyöhön ja psykologista tietoa ja menetelmiä soveltavaan käytännön työhön poliisissa, sairaalan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, lakiasiaintoimistossa tai vankilassa.

Tuomioistuimissa psykologit ovat Suomessa toimineet asiantuntijoina rikos-, perhe- ja työoikeusasioissa koskevissa oikeudenkäynneissä, sekä osana oikeuspsykiatrista työryhmää mielentilatutkimuksissa ja vaarallisuusarvioinneissa. Erityisen hyvin psykologisen tiedon lisääntynyttä käyttöä edustavat follo-sovittelut, joissa tuomioistuimen apuna toimii psykologi.

Suomen tuomioistuimissa psykologisen tiedon käyttö myös osana oikeudellista kirjelmöintiä ja tuomioistuimen päätöksentekoa on lisääntynyt. Tämä on nähtävissä myös korkeimman oikeuden ratkaisuissa, joissa oikeuspsykologiseen tietoon on viitattu sekä nimenomaisesti, että välillisesti. Tällä vuosikymmenellä nämä ratkaisut ovat keskittyneet rikosoikeuteen ja käsitelleet henkilötodistelun luotettavuuden arviointia ulkoisen käyttäytymisen ja kertomuksen sisällön pohjalta (KKO 2013:96 ja KKO 2013:97), seksuaalirikoksen mahdollisia vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen (KKO 2013:97 ja KKO 2014:48), seksuaalisen hyväksikäytön vahingollisuutta (KKO 2017:51), sekä ihmisen muistitoimintojen kehittymistä (KKO 2014:48).