Psykoterapiasta puhutaan nykyään julkisesti paljon. Monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet käyneensä terapiassa ja Vastaamon tietomurtotapauksen myötä somessa levisi ”minäkin olen käynyt terapiassa” julistuskampanja, jolla annettiin tukea tietomurron kohteeksi joutuneille henkilöille. Terapiassa käyminen ei ole enää noloa, vaan se on osa itsestään huolehtivan ihmisen terveydenhoitoa ja kasvua.
Psykoterapiassa käymisen yleistyminen asettaa haasteita palvelun tarjoajille, joita on aivan liian vähän suhteessa kysyntään. Tässä blogissa pyrin omalta osaltani vastaamaan tähän haasteeseen kirjoittamalla EMDR-terapiasta (englanniksi eye movement desensitization and reprocessing, suomeksi silmänliiketerapia), joka on tänä päivänä tutkituimpia psykoterapiamuotoja, ja jolla hoidon tuloksellisuus ja tavoitteet voidaan saavuttaa jo hyvin vähäisillä käyntikerroilla. Tulen tulevissa kirjoituksissani käsittelemään silmänliiketerapian käyttöä eri yhteyksissä ja kaikkiin näihin kirjoituksiin olen saanut aina asiakkaaltani luvan. Kirjoitan aina asiakkaastani siten, ettei hän ole kirjoituksestani tunnistettavissa. Tarkoituksenani blogia kirjoittamalla on lisätä tietoutta tästä terapiamuodosta, jotta yhä useampi psyykkisen avun tarpeessa oleva ihminen voisi löytää itsellensä nopean ja tehokkaan hoidon ja siten päästä vaikeuksien yli ja keskittyä elämään hyvää elämää. Osana ihmisen kehoa mieli voi toipua vastoinkäymisistä nopeasti siinä missä jokin muukin osa ihmisen kehoa. Usein toipumiseen ei tarvita usean vuoden kestoista psykoterapiaa.
Psykoterapiaan tulevan asiakkaan ongelma tai oirehdinta saa psyykkisten ilmenemismuotojen usein lisäksi ruumiillisia, vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia ilmenemismuotoja. Psykoterapia voidaan määritellä jäsennellyksi ja ammatilliseksi vuorovaikutukselliseksi prosessiksi, jonka tavoitteena on asiakaan hyvinvoinnin lisääminen, psyykkisen ongelman tai häiriön lieventäminen ja poistaminen, sekä psyykkisen kasvun ja kehityksen edistäminen ja psyykkisten valmiuksien lisääminen.[i] Prosessin kesto ja tiheys sekä sen menetelmien taustalla vaikuttavat psykologiatieteen teoriat mm. ihmisen psyykkisten häiriöiden ilmenemisestä, vaihtelevat terapiamuodosta toiseen. Silmänliiketerapian taustalla on malli, jonka mukaan ihmisen ajankohtaiset ongelmat ovat seurausta sellaisista menneisyyden kielteisistä kokemuksista, jotka ovat varastoituneet ihmisen muistiverkostoihin epätarkoituksenomaisella tavalla.[ii] Mallin mukaan nämä muistot tallentuvat aivoihin siten, että niihin liittyvät tunteet ja keholliset kokemukset ovat osa muistijälkeä ja tämä muistijälki ei integroidu mielekkäällä tavalla sellaisiin olemassa oleviin muistiverkostoihin, jotka auttaisivat ihmistä sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Tämän takia esimerkiksi seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut henkilö voi kokea voimakasta kehollista ahdistusta muistellessaan tapahtumaa ja syyllisyyttä tapahtuneesta, vaikka ulkopuolisen henkilön olisi järjellä vaikea tällaista kokemusta ymmärtää. Tai työpaikkakiusaamista kokenut henkilö voi kokea ahdistukseltaan mahdottomaksi työpaikalle menon ja olevansa ihmisenä huono ja kelpaamaton, vaikka siihen ei olisi syytä.
Silmänliiketerapia kohdistuu ihmistä häiritsevien muistojen ja niihin liittyvien kognitioiden (itseen liittyvien uskomusten ja ajatusten), sekä tunteiden ja kehon aistimusten käsittelyyn samanaikaisesti, kun asiakkaalle annetaan informaation prosessointia edistävää molemminpuolista eli bilateraalista ärsykettä. EMDR-terapeutteina me käynnistämme asiakkaan aivoissa informaation prosessoinnin uudestaan aktivoimalla työskentelyn kohteeksi valitun muiston asiakkaan työmuistissa mielikuvien avulla ja tuotamme tuohon muistiainekseen häiriötä ylimääräisellä ärsykkeellä (yleensä silmänliikesarjoilla) kerta toisensa perään. Tämä aikaansaa sen, että muistiaines rupeaa jäsentymään ihmisen aivoissa hoidon kuluessa hänen sopeuttamistaan edistävällä tavalla. Tyypillisesti yksi hoitokerta kestää 60-90 minuuttia.
Onnistuneella silmänliiketerapialla on sekä neurobiologisia että psykologisia vaikutuksia ja se muuttaa ahdistavaksi ja häiritseväksi koetun muiston tunnetasolla neutraaliksi, sitoen siihen samalla myönteisen uskomuksen henkilöstä itsestään. Näin ollen esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen liittyvä muistiaines muuttuu onnistuneen hoidon aikana neutraaliksi (asiakas sanoittaa sitä usein ”se on kauempana”, ”en saa siitä kiinni”, ”se tuntuu merkityksettömäksi”). Asiakkaan muistoon liittyvä kielteinen uskomus itsestä muutetaan hoidon kuluessa myönteiseksi (esim. ”olen hyvä”,” olen riittävän hyvä”).
Vertauskohta tuntuu tätä kirjoittaessakin nurinkuriselta, mutta joskus EMDR-hoito tuntuu vähän kuin autopesulaan ajolta. Sinne mennään murjottuina ja likaisina ja siellä joudutaan työmuistiaineksen osalta voimakkaaseen pyöritykseen ja möyhennykseen, joka voi tuntua joskus aluksi pelottavaltakin, mutta sieltä ajetaan ulos puhtaana ja vahattuna. Uskon, että moni tuloksellisen hoidon kokenut henkilö voi samaistua tähän vertauskuvaan.
Silmänliiketerapia on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 1996 alkaen, mutta edelleen siitä tiedetään psykoterapiaan hakeutuvien henkilöiden toimesta vielä verraten vähän. Osittain tämä johtunee siitä, että psykoterapeutit eivät tyypillisesti ns. pidä kovaa ääntä itsestään. Toisinaan silmänliiketerapiaan kohdistuu kritiikkiä erityisesti taustateorian osalta vaikeasti falsifioitavana pseudotieteenä. Tällainen kritiikki edustaa 20 vuoden takaisia ajatuksia, jolloin kokeellista psykoterapiatutkimusta oli vielä varsin vähän. Sittemmin erityisesti Hollannissa tehty EMDR:ään ns. työmuistihypoteesin puitteissa kohdistuva kokeellinen psykoterapiatutkimus on aikaansaanut sen, että EMDR:n tuloksellisuus on laajalti tunnustettu. Tänä päivänä EMDR-hoito on Maailman terveyssäätiö WHO:n ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettaman työryhmän suositus traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Sen käyttöala on kuitenkin huomattavasti laajempi.
Tervetuloa mukaan seuraamaan ihmeellistä työtäni ja aivan ihania kokemuksiani tällä saralla! Kysymyksiä ja kommentteja saa mieluusti esittää, pyrin vastaamaan niihin aikatauluni puitteissa nopeasti.
[i] https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2016/02/lausuma06.pdf
[ii] Shapiro F. Eye movement desensitization and reprocessing: basic principles, protocols and procedures. New York: Guilford Press 2018.