2. Miten EMDR-hoito etenee? Prosessin kahdeksan vaihetta

Helinä Häkkänen, psykologi ja psykoterapeutti | Elokuu 2026

Moni EMDR-terapiaa harkitseva haluaa tietää etukäteen, mitä EMDR-terapiassa tapahtuu. Pitääkö trauma kertoa alusta loppuun? Kuinka nopeasti mennään vaikeisiin muistoihin? Mitä EMDR-istunnossa tehdään? Entä kuinka kauan EMDR-hoito kestää?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä. EMDR-terapia eli silmänliiketerapia ei ole yksittäinen tekniikka, jossa vain liikutetaan silmiä puolelta toiselle. Se on jäsennelty psykoterapeuttinen hoitomenetelmä, jossa edetään vaiheittain. EMDR-protokolla koostuu kahdeksasta vaiheesta, joiden tarkoituksena on tehdä työskentelystä turvallista, suunnitelmallista ja asiakkaan sietoikkunaa kunnioittavaa.

Tässä artikkelissa käydään läpi EMDR vaiheet käytännönläheisesti: mitä ennen hoitoa tapahtuu, miten kohdemuisto valitaan, mitä prosessoinnin aikana tehdään ja miten hoidon vaikutuksia seurataan.

Tässä artikkelissa käydään läpi EMDR-hoidon eri vaiheita. Jos kiinnostuit silmänliiketerapiasta, voit jatkaa lukemista Mielenjuuren EMDR-terapian palvelusivulta tai ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko EMDR sopia omaan tilanteeseesi.

Miksi EMDR-hoidossa edetään vaiheittain?

EMDR-hoidossa työskennellään usein muistojen kanssa, joihin liittyy voimakkaita tunteita, kehollisia reaktioita tai kielteisiä uskomuksia itsestä. Siksi hoitoa ei yleensä aloiteta suoraan kaikkein vaikeimmasta muistosta ilman valmistelua.

Vaiheittainen eteneminen auttaa varmistamaan, että asiakas ymmärtää, mitä tehdään ja miksi. Terapeutin tehtävänä on arvioida, mikä muisto tai muistoverkosto liittyy nykyiseen oireeseen, milloin prosessointi on turvallista aloittaa ja milloin tarvitaan ensin enemmän vakautta tai voimavaroja.

Moni asiakas toivoo ymmärrettävästi nopeaa apua. Silti EMDR:n ensimmäiset vaiheet ovat tärkeitä. Hyvä suunnittelu ei hidasta hoitoa turhaan, vaan lisää sen turvallisuutta ja tarkkuutta. Jos kohdemuisto valitaan liian nopeasti tai ilman riittävää kokonaiskuvaa, työskentely voi lähteä suuntaan, jota asiakas tai terapeutti ei ole ehtinyt valmistella.

EMDR:n 8 vaihetta lyhyesti

EMDR kahdeksan vaihetta ovat:

1. Anamneesi ja hoidon suunnittelu
2. Valmistelu
3. Arviointi
4. Desensitisaatio eli poisherkistäminen
5. Asennus
6. Kehoskannaus
7. Lopetus
8. Uudelleenarviointi

Nämä vaiheet eivät ole mekaaninen lista, joka käydään aina läpi samalla nopeudella. Joidenkin asiakkaiden kohdalla valmistelu vie enemmän aikaa. Toisilla päästään nopeammin varsinaiseen prosessointiin. Joskus samaa muistoa käsitellään useammalla istunnolla. Joskus yksi EMDR-istunto riittää selvästi vähentämään yksittäisen muiston häiritsevyyttä.

Tärkeintä on, että EMDR-hoito etenee asiakkaan tilanteen, voimavarojen ja tavoitteiden mukaan.

Vaihe 1: Anamneesi ja hoidon suunnittelu

Ensimmäisessä vaiheessa terapeutti kartoittaa asiakkaan taustaa, oireita, elämäntilannetta ja hoidon tavoitteita. Tätä kutsutaan anamneesiksi ja hoidon suunnitteluksi.

Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus kiirehtiä suoraan vaikeimpaan muistoon. Terapeutti pyrkii ymmärtämään, millaiset kokemukset ovat voineet vaikuttaa nykyisiin oireisiin ja mitkä muistot voisivat olla EMDR-työskentelyn kannalta olennaisia kohteita.

Asiakas voi tulla EMDR-hoitoon esimerkiksi ahdistuksen, traumaoireiden, työuupumuksen, paniikkioireiden, surun, häpeän, suorituspaineen tai tietyn pelon vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan, mihin nämä oireet mahdollisesti liittyvät.

Tavallisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• Milloin oire alkoi?
• Missä tilanteissa se aktivoituu?
• Mitä tunteita siihen liittyy?
• Onko taustalla jokin tietty tapahtuma tai ajanjakso?
• Mitä asiakas toivoo hoidon jälkeen pystyvänsä ajattelemaan, tuntemaan tai tekemään eri tavalla?

Anamneesi voi viedä yhden tai useamman tapaamisen. Tämä riippuu siitä, kuinka rajattu tai monimutkainen tilanne on. Yksittäinen selkeä tapahtuma on usein helpompi kartoittaa kuin pitkäkestoinen kiintymyssuhdetrauma, työpaikkakiusaaminen tai useita elämänalueita koskeva traumahistoria.

Vaihe 2: Valmistelu

Valmisteluvaiheessa terapeutti selittää, miten EMDR-hoito etenee ja mitä asiakas voi odottaa EMDR-istunnossa. Tämä vaihe on tärkeä, koska moni tulee vastaanotolle epävarmana siitä, mitä silmänliiketerapiassa todella tapahtuu.

Valmistelussa vahvistetaan myös asiakkaan kykyä säädellä oloaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rauhoittavia mielikuvia, hengityksen havainnointia, maadoittumista tai muita keinoja, joiden avulla asiakas voi palauttaa itseään nykyhetkeen.

Usein valmisteluvaiheessa tehdään turvapaikka- tai rauhallisen paikan harjoitus. Siinä asiakas rakentaa mielessään paikan tai olotilan, johon liittyy turvallisuutta, vakautta tai rauhaa. Harjoitusta voidaan vahvistaa bilateraalisen stimulaation avulla.

Valmistelun tarkoituksena ei ole vältellä vaikeita muistoja, vaan varmistaa, että asiakkaalla on riittävästi keinoja pysyä turvassa ja nykyhetkessä myös silloin, kun vaikea muisto aktivoituu.

Tässä vaiheessa asiakas saa myös tietää, että hän voi milloin tahansa pyytää taukoa, hidastaa työskentelyä tai pysäyttää prosessin. EMDR-hoidossa asiakkaan hallinnan tunne on tärkeä.

Vaihe 3: Arviointi

Arviointivaiheessa valitaan kohdemuisto eli se muisto, mielikuva tai tilanne, jota EMDR-istunnossa käsitellään.

Terapeutti pyytää asiakasta tunnistamaan muiston pahimman kohdan tai sitä parhaiten edustavan kuvan. Sen jälkeen tutkitaan, mikä kielteinen ajatus itsestä liittyy tähän muistoon. Tällainen ajatus voi olla esimerkiksi:

• “Olen vaarassa.”
• “Olen avuton.”
• “Olen arvoton.”
• “Se oli minun syytäni.”
• “En selviä.”
• “Minussa on jotain vikaa.”

Tämän jälkeen etsitään myönteisempi ja realistisempi ajatus, jonka asiakas haluaisi pystyä liittämään muistoon. Se voi olla esimerkiksi:

• “Olen nyt turvassa.”
• “Selvisin.”
• “Se ei ollut minun syytäni.”
• “Olen riittävä.”
• “Minulla on valintoja.”
• “Olen arvokas.”

Arviointivaiheessa asiakas arvioi myös, kuinka todelta myönteinen ajatus tuntuu ja kuinka häiritsevältä muisto tuntuu asteikolla 0–10. Lisäksi kysytään, missä kohtaa kehoa häiriö tuntuu. Se voi tuntua esimerkiksi rintakehässä, kurkussa, vatsassa, käsissä, jaloissa tai koko kehossa.
Tämä vaihe tekee näkyväksi sen, mitä EMDR-hoidossa varsinaisesti käsitellään: ei pelkästään tapahtumaa, vaan tapahtumaan liittyvää kuvaa, ajatusta, tunnetta ja kehon reaktiota.

Vaihe 4: Desensitisaatio eli poisherkistäminen

Desensitisaatio on vaihe, jonka moni yhdistää selvimmin EMDR-terapiaan. Tässä vaiheessa asiakas pitää mielessään kohdemuiston, siihen liittyvän kielteisen ajatuksen ja kehon tuntemuksen samalla, kun terapeutti ohjaa bilateraalista stimulaatiota.

Bilateraalinen stimulaatio voi tarkoittaa silmänliikkeitä, ääniä tai kosketusärsykkeitä. Tyypillisesti stimulaatio tapahtuu lyhyissä jaksoissa. Jakson jälkeen terapeutti kysyy, mitä asiakas huomaa mielessään tai kehossaan.

Asiakkaan ei tarvitse analysoida kokemustaan täydellisesti. Hän voi sanoa esimerkiksi:

• “Tuli uusi kuva.”
• “Rinnassa tuntuu kevyemmältä.”
• “Nyt tuli vihaa.”
• “Se tuntuu kauempana.”
• “En saa enää muistosta samalla tavalla kiinni.”
• “Tuli ajatus, että se oli ohi.”

Prosessointi etenee usein assosiatiivisesti. Mieleen voi nousta muistoja, ajatuksia, tunteita tai kehon tuntemuksia, joita ei ollut etukäteen suunniteltu. Terapeutin tehtävänä on seurata prosessia, pitää työskentely turvallisena ja auttaa asiakasta pysymään riittävästi nykyhetkessä.
Desensitisaation tavoitteena on, että muiston häiritsevyys vähenee. Muisto ei katoa, mutta sen tunne- ja kehovoima alkaa heiketä.

Vaihe 5: Asennus

Kun muiston häiritsevyys on vähentynyt riittävästi, siirrytään asennusvaiheeseen. Tässä vaiheessa vahvistetaan myönteistä ajatusta, jonka asiakas haluaisi liittää muistoon.

Esimerkiksi muistoon aiemmin liittynyt ajatus “olen avuton” voi prosessoinnin jälkeen vaihtua ajatukseen “selvisin” tai “olen nyt turvassa”. Ajatus ei saa olla pelkkä kaunis lause. Sen täytyy alkaa tuntua todelta asiakkaan mielessä ja kehossa.

Asennusvaiheessa myönteistä kognitiota vahvistetaan bilateraalisen stimulaation avulla. Tavoitteena on, että uusi, realistisempi ajatus liittyy muiston käsittelyyn mahdollisimman vahvasti.

Tämä vaihe on tärkeä, koska EMDR-hoidon tarkoitus ei ole vain vähentää pahaa oloa. Tarkoitus on myös auttaa muistia yhdistymään adaptiivisempaan tietoon: tapahtunut oli vaikeaa, mutta se on ohi; en ollut syyllinen; en ole enää samassa tilanteessa; minulla on nyt enemmän keinoja ja valintoja.

Vaihe 6: Kehoskannaus

Kehoskannauksessa asiakas palauttaa mieleensä käsitellyn muiston ja myönteisen ajatuksen ja käy samalla mielessään läpi kehon tuntemuksia.
Tarkoituksena on huomata, jääkö kehoon vielä jännitystä, painetta, levottomuutta, kipua tai muuta häiriötä. Jos jokin kehon reaktio on edelleen aktiivinen, sitä voidaan käsitellä lisää bilateraalisen stimulaation avulla.

Kehoskannaus on tärkeä osa EMDR-protokollaa, koska vaikeat muistot eivät tallennu vain sanoina tai kuvina. Ne voivat näkyä kehossa. Jos kehoon jää vielä voimakas reaktio, muisto ei välttämättä ole täysin prosessoitunut.

Kun keho tuntuu rauhallisemmalta ja muisto ei enää herätä samaa aktivaatiota, prosessi voidaan päättää turvallisemmin.

Vaihe 7: Lopetus

Lopetusvaiheessa varmistetaan, että asiakas on riittävän vakaa ennen istunnon päättymistä. EMDR-istuntoa ei päätetä niin, että asiakas jää yksin voimakkaasti aktivoituneen muiston kanssa.

Jos muisto on saatu käsiteltyä loppuun, olo voi olla rauhallinen, kevyt tai väsynyt. Jos prosessi jää kesken, terapeutti auttaa asiakasta sulkemaan työskentelyn sillä kertaa. Tällöin voidaan käyttää esimerkiksi rauhallisen paikan harjoitusta, maadoittumista tai muuta vakauttavaa menetelmää.

Asiakkaalle voidaan myös kertoa, että mieli voi jatkaa työskentelyä istunnon jälkeen. Unet, uudet ajatukset, väsymys tai tunteiden vaihtelu voivat olla osa prosessia. Niistä voidaan keskustella seuraavalla kerralla.

Hyvä lopetus lisää turvallisuuden tunnetta. Asiakas tietää, ettei hänen tarvitse selvitä yksin siitä, mitä istunnossa on aktivoitunut.

Vaihe 8: Uudelleenarviointi

Uudelleenarviointi tapahtuu yleensä seuraavan tapaamisen alussa. Terapeutti ja asiakas palaavat siihen, mitä edellisessä EMDR-istunnossa käsiteltiin, ja arvioivat, miten muisto tuntuu nyt.

Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

• Onko muisto edelleen häiritsevä?
• Onko siihen liittyvä tunne muuttunut?
• Tuntuuko myönteinen ajatus edelleen todelta?
• Onko kehossa jäljellä reaktiota?
• Onko arjessa tapahtunut muutoksia?
• Onko noussut uusia muistoja tai teemoja?

Uudelleenarviointi on tärkeä, koska EMDR-prosessointi ei aina pääty vastaanottohuoneessa. Joskus muisto jatkaa järjestymistään istuntojen välillä. Joskus aiemmin käsitelty muisto pysyy neutraalina, mutta sen jälkeen nousee esiin seuraava siihen liittyvä muisto.

Tämän vuoksi EMDR-hoito on prosessi, ei yksittäinen suoritus.

Mitä EMDR-istunnossa tapahtuu käytännössä?

EMDR-istunto alkaa yleensä lyhyellä kuulumisten ja voinnin tarkistamisella. Jos kyseessä on varsinainen prosessointikerta, terapeutti auttaa asiakasta palaamaan valittuun kohdemuistoon ja arvioimaan sen häiritsevyyttä.

Sen jälkeen asiakas keskittyy muiston olennaisiin osiin: kuvaan, kielteiseen ajatukseen, tunteeseen ja kehon tuntemukseen. Terapeutti ohjaa bilateraalista stimulaatiota lyhyissä jaksoissa. Jokaisen jakson jälkeen asiakas kertoo lyhyesti, mitä huomaa.

EMDR-istunnossa ei tarvitse osata “suorittaa” oikein. Asiakkaan tehtävä on huomata, mitä mielessä ja kehossa tapahtuu. Jos mitään ei tapahdu, sekin voidaan sanoa. Jos mieleen nousee uusi ajatus, kuva tai tunne, sitä seurataan.

Moni yllättyy siitä, että EMDR-prosessointi ei aina etene loogisesti. Mieli voi siirtyä muistosta toiseen, nykyhetkestä lapsuuteen, kehon tuntemuksesta oivallukseen tai häpeästä vihaan. Tämä ei välttämättä ole merkki siitä, että työskentely menee väärin. Usein se kertoo, että muistoverkosto on aktivoitunut ja mieli käsittelee siihen liittyvää aineistoa.

Pitääkö trauma kertoa yksityiskohtaisesti?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, pitääkö trauma kertoa terapeutille yksityiskohtaisesti alusta loppuun.

EMDR-terapiassa terapeutin täytyy ymmärtää riittävästi, mitä käsitellään, mutta asiakkaan ei yleensä tarvitse kertoa kaikkea yksityiskohtaisesti uudelleen ja uudelleen. EMDR ei perustu siihen, että traumaattinen tapahtuma selostetaan pitkään jokaisella istunnolla.

Tämä voi olla monelle helpottavaa. Erityisesti häpeään, väkivaltaan tai seksuaaliseen traumaan liittyvissä tilanteissa asiakkaalle voi olla tärkeää tietää, että kaikkea ei tarvitse sanallistaa täydellisesti.

Oleellista on löytää kohdemuisto, siihen liittyvä uskomus, tunne ja kehon reaktio. Sen jälkeen prosessointi voi tapahtua myös ilman pitkää kertomista.

Kuinka kauan EMDR-hoito kestää?

EMDR-hoidon kesto vaihtelee paljon. Siihen vaikuttavat muun muassa ongelman rajaus, muistojen määrä, asiakkaan voimavarat, nykyinen elämäntilanne ja se, onko kyse yksittäisestä tapahtumasta vai pitkäkestoisesta traumasta.

Yksittäinen selkeä muisto, kuten tietty onnettomuus, toimenpide, esiintymiskokemus tai pelottava tilanne, voi joskus helpottua muutamassa EMDR-istunnossa. Monimutkaisemmat tilanteet, kuten lapsuuden kiintymyssuhdetrauma, pitkäaikainen väkivalta, laaja työuupumus tai useita elämänvaiheita koskeva traumahistoria, vaativat usein pidempää työskentelyä.

EMDR-hoito ei siis ole aina lyhyt hoito, vaikka yksittäiset muistot voivat joskus prosessoitua nopeasti. Tärkeämpää kuin nopeus on oikea ajoitus, turvallinen eteneminen ja se, että työ kohdistuu oikeisiin muistoihin.

Käytännössä ensimmäinen tapaaminen tai ensimmäiset tapaamiset käytetään usein tilanteen kartoittamiseen ja valmisteluun. Varsinainen prosessointi aloitetaan, kun sekä asiakas että terapeutti arvioivat sen olevan turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Voiko EMDR-hoitoa tehdä etänä?

Moni kysyy nykyään, voiko EMDR-hoitoa tehdä etävastaanotolla. Monissa tilanteissa se on mahdollista, jos asiakkaalla on rauhallinen ja turvallinen tila, toimiva yhteys ja riittävä kyky säädellä oloaan myös etänä.

Etätyöskentelyssä voidaan käyttää esimerkiksi ruudulla liikkuvaa visuaalista ärsykettä, ääniä tai muuta sovittua bilateraalista stimulaatiota. Terapeutin tehtävänä on arvioida, sopiiko etä-EMDR juuri kyseiselle asiakkaalle ja kyseiseen tilanteeseen.

Kaikille etätyöskentely ei ole paras vaihtoehto. Jos asiakkaalla on voimakasta dissosiaatiota, akuutti kriisi, turvaton kotiympäristö tai vaikeus palautua voimakkaasta aktivaatiosta, lähivastaanotto tai muu vakauttava työ voi olla parempi ratkaisu.

Mistä tietää, että EMDR toimii?

EMDR-hoidon aikana muutosta seurataan monella tavalla. Yksi käytännöllinen mittari on muiston häiritsevyys asteikolla 0–10. Jos muisto tuntui alussa esimerkiksi kahdeksalta ja myöhemmin kahdelta tai nollalta, jokin on muuttunut.

Toinen merkki on se, että myönteinen ajatus alkaa tuntua todemmalta. Esimerkiksi “olen turvassa”, “selvisin” tai “se ei ollut minun syytäni” ei jää vain järjen tasolle, vaan tuntuu kehossa uskottavammalta.

Kolmas merkki näkyy arjessa. Asiakas voi huomata, että hän ei enää välttele samaa asiaa, reagoi rauhallisemmin, nukkuu paremmin, pystyy puhumaan tapahtuneesta, ei jää samalla tavalla kiinni häpeään tai kokee enemmän tilaa tehdä valintoja.

Muutos ei aina ole dramaattinen. Joskus se näkyy hiljaisena havaintona: “Ajattelin asiaa, mutta se ei tuntunut enää samalta.”

Yhteenveto: EMDR-hoito etenee turvallisesti vaihe vaiheelta

EMDR-hoito etenee kahdeksanvaiheisen protokollan mukaan. Ensin kartoitetaan asiakkaan tilanne ja suunnitellaan hoitoa. Sen jälkeen valmistellaan työskentelyä, valitaan kohdemuisto, arvioidaan siihen liittyvät ajatukset, tunteet ja kehon reaktiot, käsitellään muistoa bilateraalisen stimulaation avulla, vahvistetaan myönteistä ajatusta, tarkistetaan kehon reaktiot, päätetään istunto turvallisesti ja arvioidaan vaikutuksia seuraavalla kerralla.

EMDR:n 8 vaihetta eivät ole jäykkä kaava, vaan turvallinen rakenne. Ne auttavat varmistamaan, että vaikeita muistoja ei lähestytä liian nopeasti eikä liian yksin. EMDR-istunnossa asiakas ei joudu suorittamaan, eikä hänen tarvitse kertoa kaikkea täydellisesti. Riittää, että hän huomaa, mitä mielessä ja kehossa tapahtuu, ja etenee terapeutin tuella.

Lyhyesti sanottuna: EMDR-hoidon tarkoitus on auttaa menneeseen liittyvää muistoa asettumaan menneisyyteen. Kun muiston tunne- ja kehovoima vähenee, nykyhetkeen voi tulla enemmän rauhaa, vapautta ja toimintakykyä.

Seuraavaksi voit tutustua Mielenjuuren EMDR-terapian palvelusivuun tai ottaa yhteyttä, jos haluat keskustella siitä, voisiko EMDR-hoito sopia omaan tilanteeseesi.

Lisää EMDR-artikkeleita:

1. Miten EMDR eli silmänliiketerapia toimii? AIP-malli ja aivojen kyky käsitellä tietoa
2. Miten EMDR-hoito etenee? Prosessin kahdeksan vaihetta
3. Mihin EMDR-terapiaa käytetään? Apua traumoihin, ahdistukseen, masennukseen ja uupumukseen
4. Onko EMDR-terapia tehokasta? Katsaus tutkimustietoon
5. EMDR-terapian erityisalat: urheilupsykologiasta oikeuspsykologiaan
6. EMDR-terapian historia – Francine Shapiron löydöstä maailmanlaajuiseksi hoitomuodoksi