Edesmennyt asianajaja Markku Salo kiteytti aikanaan osuvasti sen, mistä luonnehäiriöisen kanssa käydyssä oikeusriidassa on usein kyse: ”Oikeudenkäyntien normaalit selitys- ja käyttäytymismallit eivät päde, eikä jutuista tahdo luonnehäiriöisen henkilön käyttäytymisen vuoksi tulla millään valmista”. Oma ja Salonkin jakama kokemus on se, että jälkikäteen tarkasteltuna tällaisen osapuolen käsittävät jutut noudattavat tietynlaista käsikirjoitusta.
Riidan alussa luonnehäiriöinen henkilö pyrkii tekemään korostuneen myönteisen vaikutelman asian hoidossa mukana oleviin osapuoliin. Hän kertoo miten asiat ”oikeasti ovat” eikä säästele teatraalisia ilmauksia kauhistelleessaan esim. sopimus tai huoltoriidan toisen osapuolen käyttäytymistä. Laajalla jakelulla lähetetyt sähköpostit täyttyvät ilmauksilla esim. siitä, kuinka ”kukaan ei koskaan toimisi siten kuin riidan toinen osapuoli”. Tietoinen pyrkimys mustamaalata toista osapuolta muille ja ylläpitää omaa suureellista omanarvontuntoa voi näyttäytyä myös avoimena toisen osapuolen kritisoimisena, jopa suoraan tämän oman asianajajalle. Usein tällöin kirjelmöintiin liittyy myös pyrkimys liittoutua toisen osapuolen asianajajan kanssa, joka tyypillisesti tapahtuu mielistelevin ja korostuneen, mutta näennäisen kohteliain ilmaisuin (esim. ”olette varmasti itsekin ymmärtäneet…”).
Käyttäytyminen riidan toista osapuolta kohtaan on usein avoimen hyökkäävään ja kiivastahtista. Hiljattain eräässä sopimusriidassa riidan toinen osapuoli sai muutaman kuukauden ajan uhkauksia, solvauksia ja määräyksiä sisältäviä kirjeitä ja ”selvityspyyntöjä” kaikkiin kolmeen sähköpostisosoitteeseensa sekä myös maapostissa kotiinsa ja toimistoonsa useita kertoja viikossa. Yhteydenottojen oikeudellinen sisältö oli olematon. Ilmeisesti tarkoituksena oli uuvuttaa toinen osapuoli sopimaan riita hänelle epäedullisella, vastapuolen tekemällä ”sovintoesityksellä” ja pyrkiä tarkoituksellisesti myös pahentamaan hänen stressioireitaan, mitkä olivat henkilön tiedossa. Lähes poikkeuksetta näissä tapauksissa asianajaja joutuu useita kertoja kieltämään luonnehäiriöistä henkilöä olemaan missään tekemisissä riidan toisen osapuolen kanssa ja joissakin tapauksissa joudutaan myös hakemaan lähestymiskieltoa.
Argumentointi tällaisissa riidoissa on usein menneisyyteen ja toisen huonommuuteen painottuvaa. Luonnehäiriöisen henkilön on hyvin vaikea nähdä tulevaisuutta tai suuntautua siihen, koska hän elää kostofantasioissaan pääosin menneisyydessä ja korkeintaan nykyhetkessä. Tällainen henkilö ei epäröi taloudellisen edun nimissä valehdella tai esittää vääriä todisteita pesänjakajalle tai tuomarille. Usein ne jäävät ilmaan heitettyjen väitteiden tasolle vailla kirjallista todistelua. Tyypillisesti hänen oma asianajajansakaan ei tiedä mihin kaikkiin väärinkäytöksiin hänen päämiehensä on syyllistynyt. Totuudella tai oikeudenmukaisuudella ei ole tällaisen ihmisen oikeusriidassa merkitystä, olennaisinta on saavuttaa itselle etua niin paljon kuin mahdollista, ja mieluiten suurelta osin tai kokonaan toisen kustannuksella.
Narsistisen ja luonnehäiriöisen henkilön oikeusriidoissa rahalla on aina keskeinen merkitys ja siitä voidaan vääntää kättä pitkäänkin. Siinä missä sovintoneuvottelu yleensä tarkoittaa kummankin osapuolen tinkimistä vaatimuksista esim. riideltävän rahamäärän osalta, näyttäytyy se usein tällaisen henkilön riidassa siten, että toista osapuolta toistuvasti ns. vedätetään ja lypsetään. Tyypillisesti tämä tapahtuu siten, että kun A on tinkinyt vaatimuksistaan ollakseen lähempänä luonnehäiriöisen B:n viimeisintä tarjousta, reagoikin B siihen jälleen laskemalla tarjoustaan. Tällainen käyttäytyminen selittyy tyypillisesti halulla kontrolloida riidan toista osapuolta ja jatkaa yhteiselon aikana usein vallalla ollutta dominointia ja toisen hallintaa.
Oikeudelliset riidat, joissa osapuolena on luonnehäiriöinen henkilö, kestävät tyypillisesti pitkään. Niihin kannattaa suhtautua siten, että ne ovat osa oman elämän sivujuonnetta, joka laahaa mukana välttämättömänä pahana. Nekin aina päättyvät lopulta jonakin päivänä. Sillä välin on tärkeätä pyrkiä tekemään omaa elämää edistäviä asioita, elää hyvää elämää ja antaa asianajajien hoitaa asioiden oikeudellinen selvittäminen ja kirjeenvaihto luonnehäiriöisen henkilön kanssa. Hyvin hoidettu riitaprosessi on sitä, että vie päätökseen sen, minkä aloitti, sortumatta luonnehäiriöisen vaikuttamispyrkimyksiin tai antamatta hänelle periksi.
Mielenjuuri tekee yhteistyötä tiettyjen Helsingissä ja Turussa toimivien asianajotoimistojen kanssa, joissa on kokemusta, ammattitaitoa ja osaamista luonnehäiriöisten osapuolten kohtaamisesta ja käsittelystä vastapuolena. Kaikki näiden toimistojen asianajajat, joita suosittelemme, ovat toimineet tehtävissään vuosikymmenien ajan. Otathan yhteyttä, mikäli tarvitset oikeudellisia palveluita ja haluat hyödyntää yhteistyöverkostoamme.
