Helinä Häkkänen, psykologi ja psykoterapeutti | Elokuu 2026
Moni EMDR-terapiaa harkitseva kysyy ymmärrettävästi: onko EMDR-terapia tehokasta? Kysymys on tärkeä, koska psykoterapian ei pitäisi perustua pelkästään kokemuksiin, suosituksiin tai siihen, että jokin menetelmä tuntuu kiinnostavalta. Erityisesti traumaperäisen stressihäiriön eli PTSD:n hoidossa on olennaista, että käytetty hoito perustuu tutkimustietoon ja hoitosuosituksiin.
EMDR-terapia eli Eye Movement Desensitization and Reprocessing on traumafokusoitu psykoterapeuttinen menetelmä, jonka vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti PTSD:n hoidossa. EMDR-hoidossa käsitellään häiritseviä muistoja, niihin liittyviä tunteita, kehon reaktioita ja kielteisiä uskomuksia itsestä. Samanaikaisesti käytetään niin sanottua bilateraalista stimulaatiota, kuten silmänliikkeitä, ääniä tai kosketusärsykkeitä.
Lyhyt vastaus on tämä: EMDR-terapialla on vahvaa tutkimusnäyttöä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Muiden ongelmien, kuten ahdistuksen, masennuksen, pitkittyneen surun, kroonisen kivun tai suorituspaineen kohdalla tutkimusta on olemassa, mutta näyttö ei ole yhtä vakiintunutta kuin PTSD:n hoidossa.
Tässä artikkelissa käydään läpi tutkimusnäyttöä EMDR:n tehokkuudesta. Jos kiinnostuit silmänliiketerapiasta, voit jatkaa lukemista Mielenjuuren EMDR-terapian palvelusivulta tai ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko EMDR sopia omaan tilanteeseesi.
EMDR-tutkimus ja traumaperäinen stressihäiriö
EMDR-tutkimuksen vahvin alue on PTSD. Tämä on ymmärrettävää, koska menetelmä kehitettiin alun perin traumaattisten muistojen käsittelyyn. PTSD:ssä ihminen ei kärsi vain siitä, että jotakin järkyttävää on tapahtunut. Hän kärsii myös siitä, että tapahtuma aktivoituu yhä uudelleen mielessä ja kehossa.
Oireita voivat olla esimerkiksi takaumat, painajaiset, välttely, ylivireys, säpsähtely, univaikeudet, keskittymisvaikeudet ja tunne siitä, että vaara ei ole kokonaan ohi. EMDR-terapian tavoitteena on auttaa traumaattista muistoa prosessoitumaan niin, että ihminen voi muistaa tapahtuneen ilman, että hermosto reagoi siihen kuin tapahtuma olisi edelleen käynnissä.
Tutkimusten perusteella EMDR on yksi keskeisistä traumafokusoiduista psykoterapioista PTSD:n hoidossa. Sitä ei tarvitse ajatella vaihtoehtona kaikelle muulle traumaterapialle, vaan yhtenä näyttöön perustuvana hoitomuotona muiden traumakeskeisten menetelmien rinnalla.
Käypä hoito ja EMDR
Suomalaisessa terveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta arvioidaan usein Käypä hoito -suositusten kautta. Traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito -suosituksessa EMDR-terapia mainitaan yhtenä näyttöön perustuvista psykososiaalisista hoidoista vaikeista oireista kärsiville.
Tämä on asiakkaan näkökulmasta tärkeää. Se tarkoittaa, että EMDR ei ole vain yksittäisten terapeuttien käyttämä erikoismenetelmä, vaan se kuuluu traumaperäisen stressihäiriön hoitovaihtoehtoihin myös suomalaisessa hoitosuosituskontekstissa.
Käypä hoito -suositusten merkitys on siinä, että ne kokoavat tutkimusnäyttöä kliinisen päätöksenteon tueksi. Ne eivät tarkoita, että sama hoito sopisi kaikille, mutta ne auttavat erottamaan tutkittuja hoitomuotoja menetelmistä, joiden vaikutuksista ei ole riittävää näyttöä.
WHO, NICE ja kansainväliset suositukset
Myös kansainvälisissä hoitosuosituksissa EMDR mainitaan PTSD:n hoitomuotona. Maailman terveysjärjestö WHO kuvaa traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian ja EMDR:n kuuluvan sellaisiin PTSD:n psykologisiin hoitoihin, joista on eniten näyttöä.
Britanniassa NICE-suositus mainitsee EMDR:n yhtenä hoitovaihtoehtona aikuisille, joilla on PTSD tai kliinisesti merkittäviä PTSD-oireita. Suositukset vaihtelevat hieman sen mukaan, onko kyse aikuisista, lapsista tai nuorista, miten pitkä aika traumasta on kulunut ja millaisesta traumasta on kyse.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimusnäyttöä tulisi lukea: EMDR on tutkimukseen perustuva hoitomuoto, mutta sitäkin käytetään osana kliinistä arviointia. Hoitomenetelmä valitaan aina ihmisen tilanteen, oireiden, voimavarojen ja tavoitteiden mukaan.
Onko EMDR tehokkaampaa kuin muut traumaterapiat?
Yksi tavallinen kysymys on, onko EMDR tehokkaampaa kuin muut traumafokusoidut psykoterapiat. Tutkimusten perusteella EMDR näyttää olevan tehokas PTSD hoidossa, mutta se ei tarkoita, että se olisi kaikissa tilanteissa selvästi parempi kuin kaikki muut menetelmät.
Useissa tutkimuksissa ja katsauksissa EMDR on osoittautunut vaikuttavaksi PTSD-oireiden vähentämisessä. Tuoreissa vertailuissa EMDR:n vaikutus näyttää olevan samansuuntainen kuin muilla psykologisilla PTSD-hoidoilla. Tämä on kliinisesti tärkeä havainto: asiakkaalle voi olla useampi toimiva hoitovaihtoehto.
EMDR:n erityispiirre on se, että hoito ei yleensä edellytä pitkää yksityiskohtaista kertomista eikä kotitehtäviä samalla tavalla kuin jotkin muut traumahoidot. Monille asiakkaille tämä voi tehdä hoidosta siedettävämmän. Toisaalta EMDR ei sovi jokaiseen tilanteeseen eikä sitä pidä aloittaa liian nopeasti, jos asiakas tarvitsee ensin vakautta, turvaa tai voimavarojen vahvistamista.
Mitä EMDR:n vaikuttavuus tarkoittaa käytännössä?
Kun puhutaan EMDR:n vaikuttavuudesta, kyse ei ole siitä, että muisto poistetaan. EMDR ei pyyhi tapahtunutta pois eikä muuta menneisyyttä. Vaikuttavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että muiston emotionaalinen ja kehollinen häiritsevyys vähenee.
Asiakas voi edelleen muistaa tapahtuneen, mutta se ei tunnu samalla tavalla nykyhetkessä tapahtuvalta. Muisto voi tuntua etäisemmältä, vähemmän elävältä, rauhallisemmalta tai paremmin jäsentyneeltä. Samalla siihen liittyvä kielteinen uskomus itsestä voi muuttua realistisemmaksi.
Esimerkiksi ajatus “olen vaarassa” voi muuttua kokemukseksi “olen nyt turvassa”. Ajatus “se oli minun syytäni” voi muuttua kokemukseksi “vastuu ei kuulunut minulle”. Ajatus “en selviä” voi muuttua kokemukseksi “selvisin”.
Tällainen muutos ei ole pelkkä ajatusharjoitus. EMDR-terapiassa pyritään siihen, että muutos tuntuu myös kehossa ja tunne-elämässä.
EMDR-kokemuksia ja tutkimustieto
Moni haluaa tietoa EMDR-kokemuksista. Kokemuskertomukset voivat olla hyödyllisiä, koska ne auttavat ymmärtämään, miltä hoito voi asiakkaasta tuntua. Samalla on kuitenkin tärkeää erottaa henkilökohtaiset kokemukset tutkimusnäytöstä.
Yksittäisen ihmisen kokemus voi olla hyvin myönteinen, neutraali tai kielteinen. Joku voi kokea suuren muutoksen muutamassa istunnossa. Toinen tarvitsee pitkän valmistelun ja useita kohdemuistoja. Kolmas ei hyödy EMDR:stä juuri siinä tilanteessa, vaikka menetelmä olisi yleisesti vaikuttava.
Tutkimustieto vastaa toisenlaiseen kysymykseen: mitä tapahtuu, kun menetelmää tutkitaan suuremmissa ihmisryhmissä ja verrataan muihin hoitoihin tai vähäiseen hoitoon? Siksi vaikuttavuutta arvioitaessa tarvitaan sekä tutkimusta että kliinistä harkintaa.
Hyvä psykoterapia ei perustu vain menetelmän nimeen. Se perustuu siihen, että hoito sovitetaan oikein asiakkaan tilanteeseen.
EMDR ja ahdistus, masennus ja muut ongelmat
EMDR:n käyttö on laajentunut PTSD:n ulkopuolelle. Sitä käytetään kliinisesti myös esimerkiksi ahdistuksen, paniikkioireiden, masennukseen liittyvien kielteisten uskomusten, pitkittyneen surun, kipukokemusten, kiusaamismuistojen, työuupumukseen liittyvien muistojen ja suorituspaineen hoidossa.
Näissä käyttökohteissa perusajatus on sama: jos nykyinen oire liittyy häiritsevään muistoon tai muistoverkostoon, EMDR voi auttaa muiston käsittelyssä. Esimerkiksi masennuksen taustalla voi olla toistuvia kokemuksia arvottomuudesta, hylkäämisestä, nöyryytyksestä tai epäonnistumisesta. Ahdistuksen taustalla voi olla tilanteita, joissa keho on oppinut odottamaan vaaraa.
On kuitenkin tärkeää ilmaista tämä täsmällisesti. Vahvin tutkimusnäyttö EMDR:stä koskee edelleen PTSD:tä. Muiden ongelmien kohdalla näyttö vaihtelee, ja usein tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia. Tämä ei tarkoita, etteikö EMDR voisi olla kliinisesti hyödyllinen myös muissa tilanteissa. Se tarkoittaa, että tutkimusnäytön vahvuus ei ole kaikilla alueilla sama.
Onko EMDR luotettava hoitomenetelmä?
EMDR luotettavuutta voidaan arvioida useasta näkökulmasta. Ensimmäinen on tutkimusnäyttö: PTSD:n hoidossa EMDR:llä on selvä asema tutkimuskirjallisuudessa ja hoitosuosituksissa. Toinen on koulutus: EMDR-terapiaa tulisi käyttää vain asianmukaisesti koulutetun ammattilaisen toimesta. Kolmas on kliininen arviointi: menetelmää ei tule käyttää mekaanisesti, vaan asiakkaan tilanne täytyy arvioida huolellisesti.
Luotettavuus ei tarkoita, että menetelmä toimisi aina tai kaikille. Mikään psykoterapiamenetelmä ei toimi kaikille. EMDR voi olla hyvin hyödyllinen, kun hoidon kohde on oikein valittu, asiakas on riittävän vakaa ja terapeutti osaa käyttää menetelmää turvallisesti.
Luotettavuuteen kuuluu myös se, että hoidon rajoista puhutaan avoimesti. Jos asiakas elää parhaillaan turvattomassa tilanteessa, dissosioi voimakkaasti, on akuutissa kriisissä tai ei pysty säätelemään oloaan, traumamuistojen prosessointi ei välttämättä ole ensimmäinen askel. Silloin tarvitaan ensin vakauttamista, turvaa ja voimavaroja.
Miksi EMDR voi vaikuttaa niin nopeasti?
Yksi syy EMDR:n kiinnostavuuteen on se, että yksittäiset muistot voivat joskus prosessoitua suhteellisen nopeasti. Tämä ei tarkoita, että koko hoito olisi aina lyhyt. Jos asiakkaalla on yksi selkeä traumaattinen tapahtuma, työskentely voi olla huomattavasti rajatumpaa kuin tilanteessa, jossa taustalla on pitkäkestoinen kehityksellinen trauma, väkivaltaa, dissosiaatiota tai monia elämänvaiheita koskevia muistoja.
Nopeus ei saa olla hoidon päätavoite. Tärkeämpää on, että työskentely kohdistuu oikeaan muistoon, etenee turvallisesti ja sopii asiakkaan tilanteeseen.
EMDR-hoidossa muutos voi joskus tuntua nopealta siksi, että työskentely kohdistuu suoraan muiston tunne- ja keholliseen lataukseen. Asiakas ei vain puhu tapahtuneesta, vaan pitää muistoon liittyviä elementtejä mielessään samalla, kun aivojen tiedonkäsittelyä tuetaan bilateraalisella stimulaatiolla.
Milloin EMDR ei välttämättä auta?
On tärkeää sanoa myös tämä: EMDR ei ole kaikille sopiva menetelmä eikä se auta kaikissa tilanteissa. Joskus hoito ei etene, koska oikeaa kohdemuistoa ei löydy. Joskus asiakkaan elämäntilanne on niin turvaton, että muistojen prosessointi voi kuormittaa liikaa. Joskus tarvitaan ensin muuta psykoterapeuttista työtä, psykiatrista hoitoa, päihdehoitoa, kriisiapua tai käytännön turvallisuuden vahvistamista.
EMDR ei myöskään ole itsehoitotekniikka vaikeiden traumojen käsittelyyn. Vaikka bilateraalista stimulaatiota voidaan käyttää monin tavoin, varsinainen traumamuistojen EMDR-prosessointi kuuluu koulutetun ammattilaisen tehtäväksi.
Hyvä EMDR-terapeutti osaa arvioida, milloin työskentely kannattaa aloittaa ja milloin ei.
Yhteenveto: mitä tutkimustieto sanoo EMDR tehokkuudesta?
Tutkimustiedon perusteella EMDR-terapia on tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto. Se sisältyy kansainvälisiin ja suomalaisiin PTSD hoitosuosituksiin, ja sen vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti traumaattisten muistojen ja PTSD-oireiden hoidossa.
EMDR käyttö on laajentunut myös muihin tilanteisiin, joissa häiritsevät muistot, kehon reaktiot ja kielteiset uskomukset vaikuttavat nykyhetkeen. Näissä käyttökohteissa tutkimusnäytön vahvuus vaihtelee, ja sen vuoksi niistä on hyvä puhua varovaisemmin.
Asiakkaan kannalta tärkein kysymys ei ole pelkästään siitä, onko EMDR tehokasta, vaan myös, onko EMDR oikea menetelmä juuri tähän ongelmaan, juuri tässä vaiheessa, juuri tämän terapeutin kanssa.
Kun hoidon kohde on oikein valittu ja työskentely etenee turvallisesti, EMDR voi auttaa muistia muuttumaan niin, että mennyt alkaa tuntua enemmän menneeltä.
Seuraavaksi voit tutustua Mielenjuuren EMDR-terapian palvelusivuun tai ottaa yhteyttä, jos haluat keskustella siitä, voisiko EMDR-hoito sopia omaan tilanteeseesi.
Lisää EMDR-artikkeleita:
- Miten EMDR eli silmänliiketerapia toimii? AIP-malli ja aivojen kyky käsitellä tietoa
- Miten EMDR-hoito etenee? Prosessin kahdeksan vaihetta
- Mihin EMDR-terapiaa käytetään? Apua traumoihin, ahdistukseen, masennukseen ja uupumukseen
- Onko EMDR-terapia tehokasta? Katsaus tutkimustietoon
- EMDR-terapian erityisalat: urheilupsykologiasta oikeuspsykologiaan
- EMDR-terapian historia – Francine Shapiron löydöstä maailmanlaajuiseksi hoitomuodoksi
Lähteet ja lisälukemista
Käypä hoito. Traumaperäinen stressihäiriö. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry asettama työryhmä. Suomalainen hoitosuositus, jossa EMDR-terapia mainitaan yhtenä näyttöön perustuvista psykososiaalisista hoidoista traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
Käypä hoito. Traumaperäinen stressihäiriö ja KKT ilman altistusta sekä EMDR, NET ja BEP. Näytönastekatsaus, jossa tarkastellaan muun muassa EMDR-hoidon vaikutusta PTSD-oireisiin verrattuna vähäiseen hoitoon.
World Health Organization. Post-traumatic stress disorder. WHO PTSD-tietosivu, jossa traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja EMDR kuvataan psykologisiksi PTSD-hoidoiksi, joista on eniten näyttöä.
National Institute for Health and Care Excellence. Post-traumatic stress disorder. NICE guideline NG116. Britannian NICE-suositus, jossa EMDR mainitaan yhtenä aikuisten PTSD hoitovaihtoehtona tietyissä tilanteissa.
Wright, S. L., et al. (2024). EMDR v. other psychological therapies for PTSD: a systematic review and individual participant data meta-analysis. Psychological Medicine. Tuore yksilötason aineistoon perustuva meta-analyysi, jossa EMDR:ää verrattiin muihin psykologisiin PTSD-hoitoihin.
Rasines-Laudes, P., et al. (2023). Efficacy of EMDR in post-traumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. Psicothema. Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi EMDR vaikuttavuudesta PTSD hoidossa.
Shapiro, F. (2018). Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR) Therapy: Basic Principles, Protocols, and Procedures. 3rd edition. Guilford Press. EMDR-terapian keskeinen perusteos, jossa kuvataan menetelmän teoria, protokolla ja AIP-malli.
