EMDR-terapia

EMDR-terapian käyttöalat

Silmänliiketerapia (eye movement desensitization and reprocessing, EMDR) on Suomessa vuodesta 1996 alkaen käytössä ollut psykoterapeuttinen hoitomenetelmä ja viitekehys. Menetelmän käyttöala on tänä päivänä laaja, kattaen monien psyykkisten oireiden ja häiriöiden hoidon sekä psyykkisen valmennuksen. Mielenjuuren EMDR-asiantuntijoilla on usean vuoden kokemus EMDR-terapian käytöstä muun muassa seuraavissa yhteyksissä:

Työuupumus ja stressi
Kiintymyssuhdetrauma
Parisuhdevaikeudet
Koulukiusaaminen ja muut varhaiset traumat
Vakava sairastuminen
Läheisen menetys
Urheilu- ja muu vaativaan suoritukseen liittyvä valmennus
Onnettomuuskokemukset
Väkivaltakokemukset
Poliisikuulusteluun ja oikeudenkäynteihin liittyvät kokemukset
Pakolaisuus
Seksuaalisuus

Monet edellä mainituista kokemuksista aiheuttavat mielenterveyden häiriöitä, joissa henkilön mieliala, tunteet, ajatukset, kehon reaktiot tai käytös haittaavat henkilön toimintakykyä, ihmissuhteita ja aiheuttavat kärsimystä henkilölle itsellensä ja muille. EMDR-terapialla hoidettavia mielenterveyden häiriöitä ovat muun muassa:

Ahdistuneisuus-, stressiin liittyvät ja elimellisoireiset häiriöt (pelko-oireisen ahdistuneisuushäiriöt, muut ahdistuneisuushäiriöt, pakko-oireiset häiriöt, reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt kuten traumaperäinen stressihäiriö, sekä elimellisoireiset häiriöt)
Mielialahäiriöt (masennustilat ja kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät (syömishäiriöt, ei-elimelliset unihäiriöt ja ei-elimelliset sukupuoliset toimintahäiriöt)
Käytös ja hillitsemishäiriöt (muun muassa pelihimo ja seksiriippuvuus)
Komplisoitunut, pitkittynyt suru

Mihin EMDR-terapia perustuu?

Mielenterveyden häiriöiden taustalla on usein erilaisia vaikeita kokemuksia ja niihin liittyviä ihmismielelle sietämättömiä tunteita – kuten pelkoa, ahdistusta, vihaa, surua, häpeää, syyllisyyttä tai avuttomuutta. EMDR-terapia perustuu mukautuvan tietojenkäsittelyn (adaptive information processing, AIP) malliin. Tämän mallin mukaan ajankohtaiset ongelmat ovat seurausta sellaisista menneisyyden kielteisistä kokemuksista, jotka ovat varastoituneet muistiverkostoihin epätarkoituksenomaisella tavalla. EMDR-terapia kohdistuu ihmistä häiritsevien muistojen ja niihin liittyvien kognitioiden, tunteiden ja kehon aistimusten käsittelyyn samanaikaisesti, kun potilaalle annetaan käsittelyä edistävää molemminpuolista eli bilateraalista ärsykettä. Terapian tavoitteena on informaation prosessointijärjestelmän uudelleen käynnistyminen sekä tapahtumaan ja sitä edustaviin mielikuviin liittyvien tunteiden ja kognitioiden sopeuttava käsittely tunnekomponenteiltaan neutraaliksi ja ei-häiritseviksi.

Valmennuksissa EMDR-terapia kohdistuu usein tulevaisuuden stressaaviin tapahtumiin ja niihin liittyvien kognitioiden, tunteiden ja kehon aistimusten käsittelyyn bilateraalisen ärsykkeen avulla. EMDR-valmennuksen tavoitteena on tulevaisuuden tapahtumaan liittyvien stressiä ja muita kielteisiä tunteita aiheuttavien mielikuvien ja niihin liittyvien tunteiden ja kognitioiden sopeuttava käsittely tunnekomponenteiltaan neutraaliksi ja ei-häiritseviksi.

Miksi EMDR-terapiassa käytetään bilateraalista ärsykettä?

EMDR-terapiassa asiakkaan haasteiden ja oireiden taustalla olevat muistot valitaan uudelleenkäsittelyn kohteeksi. Kun tiedonkäsittelyjärjestelmää stimuloidaan molemminpuolisen ärsykkeen avulla (yleensä silmänliikesarjoilla, mutta myös kuulo- tai tuntoärsykkeitä voidaan käyttää), häiritsevän muiston ollessa samanaikaisesti asiakkaan mielessä, integroituu se osaksi laajempaa, adaptiivista muistiverkostoa. Samalla muistoon liittyvä kielteinen mielikuva itsestä menettää merkityksensä.

Millaisia vaikutuksia terapialla on?

Onnistuneella EMDR-terapialla on tutkimusten mukaan sekä neurobiologisia että psykologisia vaikutuksia, ja se muuttaa ahdistavaksi ja häiritseväksi koetun muiston tunnetasolla neutraaliksi ja sitoo siihen samalla myönteisen uskomuksen henkilöstä itsestään. Ilmiötä voidaan kuvata sanomalla, että EMDR:n avulla voidaan pyyhekumimaisesti poistaa muistijärjestelmästä tarpeeton, ihmiselle haitallinen ja epätarkoituksenmukainen muistiaines pois. Tyypillisesti asiakkaat kuvaavat tapahtumaan liittyvien mielikuvien osalta kokemusta seuraavilla tavoilla:

”se muisto menee kauemmaksi, en saa sitä kiinni enää”

”se ei tunnu enää niin pahalta”

”siinä on vähän niin kuin joku sumuverho edessä, en näe sitä selvästi”

Asiakkaan muistoon liittyvät kielteiset uskomukset saadaan hoidon seurauksena muutettua myönteisimmiksi, esim.

”olen huono” -> ”olen riittävän hyvä”

”en kelpaa” -> ”kelpaan”

”olen vaarassa” -> ”olen turvassa”

”kuolen” -> ”selvisin siitä”

Miten hoito etenee?

EMDR-terapia etenee tyypillisesti kahdeksassa vaiheessa. Vaiheet on kuvattu seikkaperäisesti artikkelissamme (*) seuraavalla tavalla:

Potilaan historian kartoittaminen, mahdolliset oiremittaukset ja hoidon suunnitteleminen.
Valmisteluvaihe: potilaalle esitellään EMDR-terapian mekanismit ja toimintatavat, ja hänen psyykkisiä voimavarojaan vahvistetaan esim. turvapaikkaharjoituksella.
Työstettävän tapahtuman subjektiivinen arviointi, joka etenee vaiheittain seuraavasti: Asiakas valitsee työstettävän muiston (tapahtuman) ja siihen liittyvän mielikuvan, joka parhaiten edustaa muistoon liittyvää häiritsevyyttä. Yhdessä terapeutin kanssa asiakas etsii mielikuvaan sopivan negatiivisen kognition, joka ilmaisee kielteistä irrationaalista uskomusta itsestä suhteessa kyseiseen tapahtumaan (esimerkiksi ”olen haavoittuvainen”). Asiakas etsii mielikuvaan sopivan myönteisen kognition, joka on positiivisempi ja realistisempi kokemus itsestä suhteessa kyseiseen tapahtumaan (esimerkiksi ”olen vahva”). Asiakas arvioi myönteisen kognition todenmukaisuuden affektitasolla suhteessa mielikuvaan asteikolla 1–7, jossa 1 = ei lainkaan totta ja 7 = täysin totta. Asiakas arvioi tapahtumaan liittyvän häiritsevyyden tunteen voimakkuutta subjektiivisen häiriöyksikön skaalalla 0–10, jossa 10 = suurin mahdollinen häiritsevyys ja 0 = neutraali. Lisäksi asiakas kertoo, missä kohtaa kehoaan hän tunnistaa häiritsevyyden (esimerkiksi ”kurkkua puristaa”).
Poisherkistäminen: asiakkaan pitäessä yhtaikaisesti mielessään mielikuvaa tapahtumasta, negatiivista kognitiota ja kehon tuntemuksia, tunnistettua häiriötä poisherkistetään molemminpuolisilla ärsykesarjoilla, kunnes mielikuvan häiritsevyys on pienentynyt nollaan tai ekologiselle tasolle.
Juurruttaminen: asiakkaan myönteinen kognitio juurrutetaan käsiteltävään muistoon pitämällä samanaikaisesti mielessä kohdemuistoa ja positiivista kognitiota sekä antamalla bilateraalista ärsykettä siihen asti, kunnes hän tuntee myönteisen kognition olevan asteikolla 1–7 täysin totta suhteessa tapahtumaan.
Kehon tarkistaminen: Asiakasta pyydetään pitämään mielessä kohdemuisto ja positiivinen kognitio sekä käymään mielessään läpi kehonsa tarkistaakseen, onko kehossa vielä jäljellä jännitystä ruumiin aistimusten muodossa. Mahdollisesti jäljellä olevia kehollisia tuntemuksia käsitellään silmänliikkeiden avulla.
Lopettaminen: terapiaistunto päätetään, asiakas ja terapeutti keskustelevat istunnosta (esimerkiksi siitä, mitä sillä saavutettiin), ja potilas evästetään tunnistamaan ja käsittelemään mahdollinen jälkikäsittely.
Uudelleenarviointi: hoidon tulosten arviointi, jolloin arvioidaan potilaan kokonaisvaltainen edistyminen, uudelleenkäsittelyn tuloksina saavutetut muutokset sekä hoidon tulosten pysyvyys.

(*) Lähde: Häkkänen-Nyholm, H., Heinimaa, M., & Solomon R. (2020). Silmänliiketerapian käyttö läheisen menetyksestä aiheutuneen komplisoituneen surun hoitoon. Duodecim 136(17):1889-94.

Löytyykö netistä esimerkkitapauksia?

Suosittelemme usein Helinän ja EMDR-kouluttaja Roger Solomonin yhdessä YouTubeen tekemään demonstraatio videota, joka löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=kl9GoXIzBzQ&t=669s

Muita videoita löytyy muun muassa näistä linkeistä:

https://www.youtube.com/watch?v=TlJXYN9bPOg

https://www.youtube.com/watch?v=c5y94EAehUQ

https://www.youtube.com/watch?v=lOkSm90f2Do&t=511s

https://www.youtube.com/watch?v=L6UvKhLYf7w&t=1532s