Sosiaalisen median käyttö huippu-urheilijoilla kilpailun aikana: tutkimustietoa ja psyykkisen valmentajan vinkit.

Kymmenen vuotta sitten Lontoon olympialaisissa 100 metrin selkäuinnissa hopealle uinut, vahvana ennakkosuosikkina matkalle lähtenyt Australian Emily Seebohm totesi turhautuneena: “I don’t know, I just felt like I didn’t really get off social media and get into my own head”. Tämä kuvastaa hyvin huippu-urheilijan haasteita sosiaalisen median hallinnassa kilpailun aikana.

Käyn tässä blogitekstissä läpi sen tutkimustiedon, mitä tähän asti psykologian alalla on kertynyt siitä, miten sosiaalisen median käyttö kilpailun aikana vaikuttaa huippu-urheilijan suoritukseen. Loppuun olen kerännyt joitakin suosituksiani, joita itse käytän huippu-urheilijoiden EMDR-valmennuksessa.

Viime vuosina eri maiden urheilujärjestöissä on lisäntyvissä määrin kiinnitetty huomiota huippu-urheilijoiden sosiaalisen median käyttöön kilpailun aikana. Esimerkiksi Australiassa kansallisten urheilujärjestöjen johtavat ovat todenneet: ”We encourage them to not [use social media], as much as possible, if they’re not comfortable. Just come back from it, stay off it because that’s, for now, all we’ve got. We don’t have a better strategy to manage it presently.” (Hayes ym, 2021). Näkemys ilmentää tilanteen hallinnan vaikeutta, koska huippu-urheilijat myös tarvitsevat sosiaalista mediaa mm. brändinsä ylläpitoon, itsensä ja sponsoreidensa markkinointiin sekä vuorovaikutukseen läheisten ja fanien kanssa (mm. Browning & Sanderson, 2012). Itse ajattelen asian niin, että moni huippu-urheilija voisi hyötyä sosiaalisen median hallintaan liittyvien tarpeidensa ja strategioidensa läpikäymisestä esimerkiksi psyykkisen valmentajan kanssa.

Ensimmäiset tutkimukset sosiaalisen median kilpailun aikaisen käytön vaikutuksista suoritukseen ovat huolestuttavia. Ne viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttö aiheuttaa urheilijalle yleensä lisästressiä, univaikeuksia, ahdistusta, esiintymisjännitystä sekä keskittymisvaikeuksia (David ym. 2018; Encel, 2017; Kavanagh, 2016; Rice ym. 2019; Smith ym. 2018;). Erityisesti silloin kun urheilijan kilpailusuoritus ei vastaa odotuksia, voi hän altistua sosiaalisessa mediassa myös kiusaamiselle, uhkauksille ja tunneperäiselle pilkalle ja sarkasmille.

Yksittäiset haastattelu- ja kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että huippu-urheilijat kokevat sosiaalisen median käytön kilpailun aikana häiritseväksi, koska se tuottaa painetta vastata julkaisuihin ja viesteihin, altistaa ei-toivotuille julkaisuille, lisää kilpailullisuutta ja vertailua muihin kilpailijoihin, luo painetta brändin ylläpitoon ja vaikuttaa mielialaan. Olympialaisiin osallistuneiden urheilijoiden keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että ne, jotka kykenivät keskittymään huippusuorituskyvyn saavuttamiseen tapahtumien aikana, onnistuvat tyypillisesti paremmin (Greenleaf, ym. 2001). Lähes 300 urheilijan keskuudessa tehty, Facebookin käytön ja urheiluun liittyvän ahdistuneisuuden yhteyttä kartoittanut tutkimus osoitti että 68 % urheilijoista oli käyttänyt Facebookia vähintään kaksi tuntia ennen kilpailusuoritusta. Mitä lähempänä kilpailusuoritusta Facebookin käyttö oli, sitä enemmän urheilija koki keskittymisvaikeuksia. Puhelimen push-ilmoitukset lisäsivät entisestään keskittymisvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja huolehtimista (Encel, 2017).

Urheilijoiden käyttämät selviytymiskeinot sosiaalisen median kilpailun aikaisen käytön asettamista haasteista liittyvät usein itsetuntemuksen ja -luottamuksen lisäämiseen ja sosiaalisen median käytön lopettamiseen tai sen kontrollin antamiseen esimerkiksi perheenjäsenelle (mm. Browning, & Sanderson, 2012). Tutkimuskirjallisuudesta on vaikea löytää muita myönteisiä kokemuksia sosiaalisen median käytöstä kilpailun aikana kuin yhteydenpidon läheisiin ja huomion suuntaamisen pois kilpailupaineista ja ajanvieton. Kokonaisuudessaan vaikuttaisi siltä, että sen mukanaan tuomat riskit urheilijan menestymiselle kilpailussa ovat hyötyjä suuremmat. Jokainen urheilija on kuitenkin yksilö ja jokaisen sosiaalisen median elämä on erilainen.

Vinkit:

  1. Jos haluat käyttää sosiaalista mediaa kilpailun aikana, päätä etukäteen mihin haluat sillä pyrkiä. Jos kyse on brändin rakentamisesta ja sponsorisopimusten noudattamisesta, pohdi, voiko käytön rajata vain siihen.
  2. Pohdi, haluatko ilmoittaa sosiaalisessa mediassa ennen kilpailuja, ettet käytä sosiaalista mediaa kilpailupäivän aikana, koska haluat maksimoida keskittymisen mahdollisuuden, ja kiität tuesta etukäteen.
  3. Jos käytät sosiaalista mediaa kilpailun aikana, ajoita se rutiineihisi siten, että se on ajallisesti mahdollisimman kaukana kilpailusuorituksesi ajankohdasta.
  4. Älä seuraa urheilulajisi Facebook ryhmien toimintaa kilpailujen aikana. Riski altistua ei-toivotulle materiaalille kasvaa merkittävästi. Etenkin jos suorituksesi ei ole täydellistä.
  5. Älä seuraa kilpakumppaneidesi sosiaalisen median julkaisuja kilpailun aikana.
  6. Käytä Facebookissa mieluummin ”lisää tarinaan ” -toimintoa kuin varsinaista julkaisua, koska tarinaa muut eivät voi näkyvästi kommentoida.
  7. Pidä julkaisusi lyhyenä. Estä julkaisun näkyvyys niiltä ystäviltäsi, joiden et halua kommentoivan julkaisuasi.
  8. Käytä Messengerin ja WhatsAppin arkisto -toimintoa ja siirrä sellaisten henkilöiden viestit kilpailun ajaksi sinne, joiden et halua olevan sinuun yhteydessä kilpailun aikana.
  9. Tee mielikuvaharjoituksia aikaisemmista kisoissa onnistumisistasi. Aktivoi niitä koskevat muistiverkostot. Jos sinulla on psyykkinen valmentaja ja sinusta löytyy internetistä materiaalia, voit sopia hänen kanssaan, että hän lähettää sinulle päivittäin kannustavia viestejä. Jonkun toisen urheilulajin ihailemasi urheilijan suorat lainaukset sopivat tähän tarkoitukseen myös hyvin.
  10. Keskity ylläpitämään ja edistämään positiivista, keskittynyttä ja päättäväistä mielialaa. Älä tee mitään, mikä voisi häiritä tätä tavoitetta.
  11. Mikäli sinulle tulee huonoja kilpailukokemuksia, joihin sosiaalinen media on vaikuttanut, pura ne mahdollisimman pian kilpailun jälkeen EMDR-valmennuksessa, jossa nämä häiritsevät muistijäljet voidaan neutralisoida.

 

Lähteet

Browning, B., & Sanderson, J. (2012). The positives and negatives of Twitter: Exploring how student-athletes use Twitter and respond to critical tweets. International Journal of Sport Communication, 5(4), 503-521.

David, J. L., Powless, M. D., Hyman, J. E., Purnell, D. M., Steinfeldt, J. A., & Fisher, S. (2018). College student athletes and social media: The psychological impacts of Twitter use. International Journal of Sport Communication, 11(2), 163–186.

Encel, K., Mesagno, C., & Brown, H. (2017). Facebook use and its relationship with sport anxiety. Journal of Sports Sciences, 35(8), 756-761.

Greenleaf, C., Gould, D., & Dieffenbach, K. (2001). Factors influencing Olympic performance: interviews with Atlanta and Negano US Olympians. Journal of Applied Sport Psychology, 13(2), 154-184.

Hayes, M., Filo, K., Riot, C., Geurin, A. (2021). Using communication boundaries to minimize athlete social media distractions during events. Event Management, 25, 683–704.

Hayes, M., Kevin F., Andrea G. & Caroline R. (2020). An exploration of the distractions inherent to social media use among athletes. Sport Management Review, 23, 852-868.

Kavanagh, E., Jones, I., & Sheppard-Marks, L. (2016). Towards typologies of virtual maltreatment: sport, digital cultures & dark leisure. Leisure Studies, 35(6), 783-796.

Rice, S. M., Parker, A. G., Mawren, D., Clifton, P., Harcourt, P., Lloyd, M., Kountouris, A., Smith, B., McGorry, P. D., & Purcell, R. (2019). Preliminary psychometric validation of a brief screening tool for athlete mental health among male elite athletes: The athlete psychological strain questionnaire. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 18(6), 850–865.

Smith, M. J., Arnold, R., & Thelwell, R. C. (2018). “There’s no place to hide”: Exploring 4 the stressors encountered by elite cricket captains. Journal of Applied Sport 5 Psychology, 30(2), 150-170.

https://www.olympics.com.au/news/athletes-prepare-for-social-media-distraction/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *