Psykologiassa ahneudella viitataan äärimmäiseen ja moraalittomaan itsensä etujen tavoitteluun muiden kustannuksella. Taloudellinen ahneus parisuhteessa voi näyttäytyä esimerkiksi toisen taloudellisena hyväksikäyttönä tai yhteisistä varoista varastamisena henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Se on tietoista ja tarkoituksellista pyrkimystä tavoitella tai pitää itsellään enemmän taloudellisia resursseja kuin mikä on oikeudenmukaista. Oma taloudellinen hyöty menee puolison oikeuksien, tarpeiden ja hyvinvoinnin edelle.
Taloudellisesta ahneudesta syntynyt luottamuspula luo negatiivista ilmapiiriä parisuhteeseen ja vahingoittaa läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Joskus se johtaa eroon. Ahneudella ei yleensä ole myönteisiä seurauksia ihmiselle itsellensä myöskään pitkällä aikavälillä. Muut ihmiset liittävät ahneuden ihmisen yksinäisyyteen ja tyytymättömyyteen elämässä. Se aiheuttaa lähes aina muissa ihmisissä epäuskoa, paheksuntaa ja vastenmielisyyttä.
Kun ”Satu” (nimi muutettu) ja hänen jo nykyisin entinen miehensä tapasivat 15 vuotta sitten, Satu oli huoleton mutta myös tavoitteellinen rahankäyttäjä. Rahaa piti laittaa säästöön mutta elämää piti elää myös siten, että siitä nautti. Suhteeseen ryhdyttyään pari osti nopeasti yhteisen asunnon, josta Satu omisti neljäsosan ja mies loput. He perustivat yhteisen yrityksen. Parin yhteistä taloutta hoidettiin maksamalla yhtiöstä samaa palkkaa kummallekin ja siirtämällä osa näistä palkoista yhteiselle taloustilille. Taloon tehtiin hankintavaiheessa 40 000 euron remontti. Mies toimi lakia-alalla ja vakuutti tuolloin syöpähoitoja läpikäyvän Sadun siitä, että lain mukaan remontti tulee maksaa puoliksi, vaikka omistusosuus ei ollut puoliksi. Satu uskoi miestään. Muutaman vuoden kuluttua tästä Satu, joka pääosin hoiti parin taloutta, pyysi nähtäväkseen kotivakuutuksen laskuerittelyn. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, että mies antoi hänelle aina pelkän ensimmäisen sivun, mutta ei laskuerittelyä. Mies suostui pyyntöön vitkastellen. Paljastui, että laskuerittelyssä oli myös miehen entisen avioliiton ajalta jakamaton kesämökki, jonka vakuutusta myös Satu oli maksanut. Seuraavien vuosien aikana taloon tehtiin noin 70 000 euron edestä laajoja remontteja. Satu maksoi kaikista näistä puolet.
Taloudellinen epäluottamus ja petollisuus ilmeni myös yritystoiminnassa. Mies yritti muun muassa kiireessä saada Satua allekirjoittamaan sopimusta, jossa mies maksaisi yhtiölle lainan, mutta siinä olisi 12 % korko. Hän ilmoitti kirjanpitäjälle, että auto, joka oli yksinomaan hänen käytössään, tuli laittaa Sadun luontaiseduksi. Veroseuraamukset aiheutuivat luonnollisestikin Sadulle. Lisäksi mies keksi ehdottaa, että palkkaa maksettaisiin vain Sadun nimissä taloustilille, joka sitten siirtäisi sieltä miehen palkkaa vastaavan summan miehelle. Tähän Satu ei suostunut.
Vuosien aikana Sadulle oli selvinnyt muitakin asioita, joista puoliso oli valehdellut. Kun ilmeni, että mies oli siirtänyt perheyhtiön asiakkaita ilman kenenkään lupaa omaan yhtiöönsä ja jatkoi kielloista huolimatta, mitta täyttyi. Satu muutti pois. Kun Sadun palkkaama asianajaja lähetti miehelle selvityspyynnön yhtiössä tapahtuneista asioista, tämä ei vastannut siihen mitään kahteen kuukauteen. Sittenkään vastaus ei ollut asiallinen vaan Satua syyllistävä. Satu haki avioeroa. Sen jälkeen hänelle selvisi, että vuosien aikana mies oli siirtänyt taloustililtä perusteetta ja ilman lupaa tuhansia euroja omalle tilillensä. Ja maksattanut ylimääräisiä päivärahoja perheyhtiön tililtä itsellensä.
Eron seurauksena mies ajoi Sadun ulos yhtiöstä ja muutti Sadun palkkanostoja, työterveys- ja työeläkemaksuja yhtiöstä usean kymmenen tuhannen euron lainaksi yhtiölle. Tämän jälkeen asianajaja, joka vielä tuolloin edusti miestä, lähestyi Satua sähköpostilla kertoen, että miehen mukaan yhtiölaina voidaan mitätöidä, jos Satu myy yhtiön 50 prosentin osakekantansa miehelle yhden euron hinnalla. Yhtiö omisti muun muassa 260 000 euron arvoisen kiinteistön ja 70 000 euron arvoisen Mersun. Aiemmin pidetyssä, sovintoneuvotteluksi kutsutussa tilaisuudessa Sadulle oli kerrottu että mies voisi lunastaa Sadun yhtiöosakkeet hintaan 30 000, mutta jos Satu haluaisi ostaa samanarvoiset miehen osakkeet, se maksaisi hänelle 200 000. Kun neuvotteluissa ei päästy tulokseen, tyhjensi mies yhtiön kassan ja aktivoi osakeannin, jossa yksittäisten osakkeiden arvoa pudotettiin reilusti. Näillä rahoilla hän lunasti itsellensä yhtiön uudet osakkeet ja näin suurimman osan yhtiöstä. Satu vei asian poliisille, joka käynnisti näistä ja muista miehen toimista yhtiössä esitutkinnan.
Erosta tuli riitaisa. Sen yhteydessä mies lähetteli Sadulle useaan kertaan hänelle tulleita sähkö ym. laskuja ja kirjoitti saatteeksi ”maksa se heti”. Yhteisistä lainojen maksuista mies kieltäytyi vedoten siihen, että Satu on elatusvelvollinen niin kauan kun avioero ei ole voimassa. Pitkittääkseen tätä aikaa, mies pakoili avioeron toiseen vaiheen tiedoksiantoa tuovaa haastemiestä kahden kuukauden ajan. Liittolaisekseen asiassa mies sai perheyhtiön pitkäaikaisimman työntekijän ”Vuokon” (nimi muutettu), joka ryhtyi selvittämään yhtiön omistajien henkilökohtaista ja yhteistä omaisuutta miehen puolesta. Satu koki yksityisyytensä tulleen vakavasti loukatuksi. ”Vuokko” oli aiemmin toiminut Sadun pyynnöstä potilasasiamiehenä Sadun toisessa yhtiössä.
Saadakseen eroasian päätökseen, Satu myi osuutensa yhteisestä kiinteistöstä 78 %:lla siitä hinnasta, mitä oli siihen sijoittanut ja yhteisen irtaimiston noin 5 %:lla siitä hinnasta, mitä oli siitä vuosien aikana maksanut. Kiinteistössä jäljellä olevia joidenkin tuhansien edestä olevia remonttilainoja ei ollut mainittu kauppakirjassa ja näin ollen mies peri niitä Sadulta vielä sen jälkeenkin, kun kiinteistökauppa oli jo toteutettu. Osa Sadun henkilökohtaisesta ja Sadun toisen yhtiön irtaimistosta jäi miehen haltuun, koska sitä ei suostuttu jättämään Sadulle noudettavaksi. Syy jäi hämärän peittoon. Muiden esineiden osalta ”Vuokko” juoksutti Satua eri paikoissa Espoossa, Helsingissä ja Hangossakin hakemassa yksittäisiä esineitään. Aikataulussa ei ollut neuvoteltavaa. ”Hae esineet ylihuomenna klo 12.00-14.00” oli viesti. Osa esineistä oli rikottu. Osa oli aseteltu noutopaikkaan siten, etteivät ne olleet noudettavissa. Tämä onnistuu esimerkiksi kasaamalla satoja halkoja esineen eteen.
Eroprosessin alussa miehen asianajajana toiminut henkilö oli ns. sovintoneuvottelussa mitätöinyt Satua ja uhkaillut häntä sanomalla: ”Sinulle ei tule jäämään mitään!” Ehkä vakavan sairaushistorian takia Satu ajatteli asian niin, että hän saisi kuitenkin vapauden, mitä hän ei ollut enää pitkään aikaan liitossaan kokenut. Eron seurauksena hänelle syntyi kontakti miehen sukulaisiin, joihin miehellä ei ollut vuosiin enää ollut kontaktia ja joita Satu ei ollut tuntenut. Hänelle kerrottiin, että mies oli huijannut kaikkia ja siksi välit olivat katkenneet. Miehen ensimmäinen aviovaimo oli erossa toivonut, ettei sieluaan tarvitsisi myydä. Miestä pidettiin yleisesti sairaalloisen ahneuden perikuvana. ”Siinä samassa missä minun elämäntyöni tehtiin osakeannissa minulle arvottomaksi, poikani käytännössä menetti minun hänelle työlläni kartuttamani perinnön. Poikani oli kasvanut aikuiseksi tämän miehen kanssa ja nyt tämä perhe- ja lapsioikeuksien asiantuntijana julkisesti esiintyvä lakialan toimija rikkoi hänen luottamuksensa,” Satu kertoo.
Sekä psykologiassa että uskonnossa ahneus nähdään pääosin pahana asiana. Buddhalaisuudessa ahneus on yksi kolmesta myrkystä, jotka aiheuttavat huonon karman. Uudessa testamentissa Pyhä Paavali toteaa että ”rahan rakkaus on kaiken pahan juuri”. Kristinuskossa ahneus on yksi seitsemästä pääsynnistä. Ahneutta on myös kutsuttu kaikkien syntien äidiksi, koska katsotaan, että muut synnit (viha, kateus, ylensyönti, himo, ylpeys ja laiskuus) juontuvat ahneudesta.
”Kyllä minä tästä selviän ja tulen vahvemmaksi kuin aiemmin” on ollut Sadun kantava ajatus matkan varrella. Vastareaktiona kokemallensa hän ryhtyi tekemään paljon hyvää muille ihmisille. Terveysalan asiantuntijana hän ryhtyi maksutta auttamaan muun muassa syöpäpotilaita ja oman harrastuspohjaisen urheilulajinsa ammattiurheilijoita. ”Muiden pyyteettömän auttamisen tuoma hyvänolon tunne peittoaa allensa ne kielteiset tunteet, mitä entinen puolisoni ja hänen liittolaisensa minussa herättävät. Siitä saa valtavasti voimaa. Siinä missä he märehtivät vihassa ja kostonhalussaan, minä keskityin onnellisuuteen, kiitollisuuteen ja yhteisöllisyyteen,” Satu kertoo.
Sadun tarina ja monen muun patologista ahneutta perheyhtiössä ja parisuhteessa kokeneen ihmisen tarina tulee osaksi kirjaani parisuhteesta, perheestä ja sairaalloisesta ahneudesta. Jos sinulla on tarinasi kerrottavanasi, ole toki yhteydessä (helina.hakkanen@mielenjuuri.fi). Kaikki yhteydenotot käsitellään luottamuksellisesti.
Blogitekstissä käytettyjä lähteitä ja luettavaa:
Seuntjens TG, Zeelenberg M, Breugelmans SM, van de Ven N. (2015). Defining greed. Br J Psychol., Aug;106(3):505-25. doi: 10.1111/bjop.12100.
Veselka, L., Giammarco, E. A., Vernon, P. A. (2014). The Dark Triad and the seven deadly sins,
Personality and Individual Differences, 67, 75-80, https://doi.org/10.1016/j.paid.2014.01.055.
Zeelenberg, M., & Breugelmans, S. M. (2022). The good, bad and ugly of dispositional greed,
Current Opinion in Psychology, 46, 101323, https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2022.101323.
Seuntjens, T. G., Zeelenberg, M., van de Ven, N., & Breugelmans, S. M. (2019). Greedy bastards: Testing the relationship between wanting more and unethical behavior. Personality and Individual Differences,
138, 147-156. https://doi.org/10.1016/j.paid.2018.09.027.
