HS uutisoi tänään 26.4.2023 näyttelijä Jasper Pääkkösen ja alushousuja myyvän Lähde & Co Oy:n oikeustapauksesta, jossa Pääkkönen vaatii korvauksia kuviensa, äänensä ja nimensä luvattomasta käytöstä. Hiljattain Kimi Räikkönen voitti markkinatuomioistuimessa käydyn valokuvaoikeuksia koskevan kiistan Alma Media Suomi Oy ja Sanoma Media Finland Oy:tä vastaan. Kiistassa oli kyse Räikkösen Instagram tilillä julkaisemien kuvien käytöstä iltapäivälehdissä ilman Räikkösen lupaa.
Ottamatta kantaa Räikkösen tai Pääkkösen tapaukseen kirjoitan tässä aiheesta oikeuspsykologin näkökulmasta pohjaten asiaa omaan vastaavaan kokemukseeni.
Nimeäni, kuviani ja kirjoittamiani tutkimusjulkaisuja ja kirjojeni kuvia on yli kahden ja puolen vuoden ajan käytetty ilman lupaani lakitoimiston nettisivuilla, samoin kuin lemmikkieläinten lakipalveluita tarjoavan yhtiön nettisivuilla. Yhtiöiden omistaja on sama. Lakitoimiston nettisivuilla kerrotaan yhtiön tekevän tutkimusta sellaisten tahojen kanssa, joista minä vastaan. Lause on minun ennen vuotta 2021 yhtiön nettisivuille kirjoittama, jolloin vielä työskentelin yhtiössä. Tosiasiallisesti tällaista tutkimusyhteistyötä näiden tahojen kanssa ei ole tehty tammikuun 2021 jälkeen, jolloin lähdin yhtiöstä.
Samoin kuin Pääkkönen, myös minä olen osakkaana nimeäni ja tutkimusjulkaisuja luvatta käyttävässä yhtiössä. Olen aikoinaan perustanut yhtiön ja omistanut yhtiöstä 50 % aina vuoteen 2021 asti. Tiettyjen tapahtumien seurauksena omistusosuuteni yhtiöstä on tahtomattani nykyisin enää 0.9 %. Antaako se perusteen käyttää edelleen ennen yhtiön perustamista kirjoittamieni kirjojen kuvia yhtiön nettisivuilla? Mielestäni ei. Yhtiö käytti nettisivuillaan vielä kesään 2021 asti runsaasti valokuviani. Pyysin toistuvasti yhtiötä poistamaan valokuvani ja tutkimusjulkaisuni ja kirjani, mutta minulle vastattiin tuolloin, että yhtiö omistaa ne. Se synnytti minulle kokemuksen siitä, että joku toinen osapuoli koki omistavansa minut. Itse koin asian niin, että yhtiöllä oli oikeus valokuvieni ja tutkimusjulkaisujeni käyttöön niin kauan kun sillä oli niihin minun antama käyttölupa.
Asiaa aikani seurattuani otin yhteyttä asianajajaan, jolla on yli 25 vuoden kokemus immateriaalioikeuksien suojauksesta ja puolustamisesta ja pyysin hänen apuansa. Hän lähetti kirjeen em. yhtiöille ja pyysi valokuvieni ja tutkimusjulkaisujeni ja kirjojeni poistamista välittömästi vedoten mm. seuraavaan:
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa on säädetty mm. seuraavaa:
1 §
”Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinon-harjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.”
2 §
”Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.”
Edelleen Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinoinnin perussäännöissä (2018) todetaan mm. seuraavaa:
15 ARTIKLA — NORKKIMINEN
”Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen tai muun yhteisön nimeä, lyhennettä, logoa, tavaramerkkiä tai muuta tunnusmerkkiä. Markkinoinnissa ei tule käyttää sopimattomasti hyväksi toisen henkilön tai yhteisön nimeen, tekijänoikeuteen, tavaramerkkiin tai muun teollisoikeuden suojaamaan omaisuuteen liittyvää taikka toisen markkinointikampanjallaan hankkimaa mainetta ja tunnettuutta (goodwill).”
Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisesti Häkkäsellä valokuvaajana on yksinomainen oikeus määrätä ko. valokuvista muuttamattomina tai muutettuina valmistamalla niistä kappaleita ja saattamalla ne yleisön saataviin.
Huolimatta siitä, että selkeästi lakiin perustuen pyysimme lakialalla toimivaa yhtiötä poistamaan viikon sisällä nimeni ja julkaisuni yhtiön nettisivuilta, vastasi yhtiön varatoimistusjohtaja yhtiön omistajan puolesta lähes kuukauden kuluttua kirjeestämme meille näin:
”Yhtiö tulee muuttamaan nettisivuja, mutta emme voi luvata teille minä päivänä muutokset näkyvät nettisivuilta.
Mitä tulee valokuviin, joissa omistaja itse esiintyy, ne ovat otettu ilmeisesti omsitajan puhelimella. Oli miten oli, kuvat ovat otettu yhtiön omistamalla kameralla tai puhelimella, vaikka olisivatkin Häkkäsen ottamia. Kuvien kohteena ovat myös yhtiön omistamat koirat. Kuvat ovat otettu myös ajalla, jolloin Häkkänen on toiminut yhtiössä.”
Asianajajani kertoi minulle, ettei valokuvien osalta merkitystä ole sillä, kenen kameralla kuvat on otettu, vaan sillä, kuka kuvat on ottanut. Tekijänoikeuslain mukainen oikeus syntyy valokuvaajalle. Jos kuvat voitaisiin osoittaa otetun ns. osana työtehtäviä yhtiölle (mitä ne eivät ole), niin on mahdollista, että katsottaisiin, että työnantajalle olisi syntynyt valokuviin ns. normaali työnantajan käyttöoikeus. Nurinkuriseksi tässä yhtiön lakimiehen vastauksen tekee se, että valokuvat ovat kokonaan toisen yrityksen sivuilla ja minulla (tai koirillakaan) ei ole mitään tekemistä tuon yrityksen kanssa, eikä ko. yritykselle ole tällöin voinut syntyä mitään käyttöoikeutta ottamiini valokuviin.
Oikeuspsykologisesta näkökulmasta katsottuna toisen henkilön nimen, kuvan tai äänen luvatonta käyttöä markkinointitarkoituksessa motivoi todennäköisesti pyrkimys hyötyä siitä taloudellisesti. Näin ollen se perustuu ahneuteen ja välinpitämättömyyteen toisen oikeuksista. Itse olen kokenut edellä kuvatun toiminnan rikkovan oikeuttani päättää elämäntyöstäni ja sen esiin tuomisesta, mm. niistä kirjoistani, joita olen kirjoittanut jo em. yhtiötä edeltäviltä ajankohtina, ja jotka ovat osa minua henkisen omaisuuteni muodossa.
Tekijänoikeuksien alkuperä on erittäin vanha: Ensimmäinen tekijänoikeuslaki säädettiin jo vuonna 1710 ja tekijänoikeuden ovat voimakkaasti säädeltyjä henkisen omaisuuden suojaamiskeinoja, joilla tekijän moraalinen ja taloudellinen asema voidaan säilyttää. Se, että toinen tahallisesti rikkoo niitä, edustanee jokseenkin heikkoa moraalitajua. Koska teko on usein tahallinen ja aiheuttaa sille, jonka oikeuksia on rikottu, usein kohtuuttomasti vaivaa pitkien oikeusprosessien muodossa ja mahdollisesti myös psyykkisiä seurauksia ahdistuksen ja stressin muodossa, toivoisin että korvaukset näistä rikkomuksista olisivat asianmukaisella tasolla.
