Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen HE 13/2022 seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi, jossa esitetään, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudessa laissa raiskaus määriteltäisiin sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Uusi laki olisi merkittävä parannus uhrin asemaan ja oikeuksiin ja oletettavaa on, että poliisille tehtyjen rikosilmoitusten lukumäärä sen myötä kasvaa. Laki on luotu sellaisia tilanteita varten, joissa henkilö ei ole kieltänyt sukupuoliyhteyttä, mutta ei ole myöskään antanut sille suostumustaan. Kyse on siis tilanteista, joita koskee sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, jonka ei katsotan osallistuneen siihen vapaaehtoisesti.
Teen viikoittain psykoterapeuttista työtä raiskauksen kokeneiden naisten kanssa. Teen heidän kanssaan EMDR-terapiaa, jossa olennaisena osana hoitoon kuuluu se, että asiakas palauttaa mieleensä raiskaukseen liittyvän muistijäljen ja liittää siihen itsestään kielteisen ajatuksen. Sen jälkeen asiakkaalle annetaan kognitioiden, emootioiden ja kehon aistimusten prosessointiin bilateraalista ärsykettä, jonka vaikutuksesta häiritsevä muisto vaiheittain integroituu osaksi laajempaa, adaptiivista muistiverkostoa. Onnistuneella silmänliiketerapialla on sekä neurobiologisia että psykologisia vaikutuksia ja se muuttaa ahdistavaksi ja häiritseväksi koetun muiston tunnetasolla neutraaliksi, sitoen siihen samalla myönteisen uskomuksen henkilöstä itsestään.
Iso osa asiakkaistani on kokenut sellaista seksuaalista väkivaltaa, joka uuden lain mukaan luokiteltaisiin raiskaukseksi. Yhteistä tapauksille on se, että asiakkaani on ollut tilanteessa syystä tai toisesta lamaantunut. Hän on voinut kyetä ajattelemaan ja tuntemaan, mutta ei puhumaan tai toimimaan. EMDR-terapia antaa minulle psykoterapeuttina näkökulman asiakkaiden tunteisiin, ajatuksiin, muistoihin, kehon reaktioihin ja tulkintoihin traumaattisissa tapahtumissa. Se opettaa minulle paljon siitä, miten nämä naiset ovat kokeneet tilanteet, joissa heidän kanssaan on oltu sukupuoliyhteydessä ilman, että he ovat halunneet osallistua siihen. Kun kysyn heiltä, millaisia tunteita tapahtuma ja sitä edustavat mielikuvat heissä nyt herättävät, ovat yleisimmät vastaukset ”vihaa”, ”surua” ja ”häpeää”. Kun kysyn heiltä, mikä kielteinen ajatus itsestä liittyy tapahtumaan, he yleensä vastaavat ”olen syyllinen” tai ”olen arvoton”. Sitä edustava vastakohta valitaan yleensä myönteiseksi kognitioksi, eli ajatukseksi, jonka he haluaisivat itsestään liittää tapahtumaan. ”Olen arvokas” ja ”Se ei ollut minun syytäni”. Myönteinen kognitio tuntuu emotionaalisella tasolla suhteessa tapahtumaan ennen hoidon alkua yleensä epätodelta. Tapahtuman subjektiivisen häiritsevyyden taso on tyypillisesti yhdeksän asteikolla yhdestä kymmeneen.
Hoitoon kuuluu se, että asiakasta pyydetään mielikuvien tasolla kokemaan traumaattinen tapahtuma uudestaan. Asiakkaalta pyydetään palaute jokaisen annetun bilateraalisen ärsykkeen jälkeen. Häntä pyydetään tuolloin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mitä hänen mielessään edellisen silmänliikesarjan aikana liikkui tai miten hänen kehonsa reagoi. Olen asiakkaideni luvalla luetteloinut alle suoria lainauksia asiakkaideni kokemuksista tapauksissa, jotka nykyisellään eivät nähdäkseni täytä raiskauksen määritelmää, mutta jotka lain uudistuksen myötä niin tekisivät.
”Ei ihminen, jolle tehdään näin, voi olla arvokas.”
”Mä olin tosi hädissäni, en pysynyt pystyssä”
”Kävin suihkussa ja olin ihan paniikissa.”
”Oli ihan päivänselvää, että en ollut siellä harrastamassa seksiä”
”Mulla on todella likainen olo.”
”En missään vaiheessa olis halunnut, oli liian väsynyt.”
”Mun ei olisi ikinä pitänyt mennä sinne.”
”En pidä itseäni holtittomana.”
”Sain vain sanottua, että haluan kotiin.”
”Sanoin autossa, että en tule ikinä unohtamaan tätä.”
”Olenko jotenkin itse aiheuttanut sen?”
”Kerroin äidilleni ja sanoin että mä olen varmaan huora”
”Heräsin, ja se vaan tunkeutui muhun ja tuijotin sitä pehmonallea siinä sängyssä”
”Mulla oli sellainen olo, että olen turvassa ja siksi jäin sinne.”
”Tuntuu epäreilulta koska en antanut vihjeitä tai lupaa mihinkään.”
”Ällöttää kun muistan miltä se tuntui.”
”Sattuu.”
”Mun luottamus on rikottu.”
”Mulle tulee sellainen olo, että mä olen ihan yksin ja kukaan ei tiedä mitä mä koen tai ajattelen.”
EMDR-terapia mahdollistaa asiakkaalle oman toimintakyvyn menettämisen ymmärtämisen ja siihen liittyvän häpeän ja syyllisyyden tunteiden työstämisen neutraaliksi. Useissa tapauksissa näitä traumamuistoja on kannettu vuosien tai vuosikymmenten ajan mukana ja ne ovat merkittävästi aiheuttaneet haittaa henkilön kyvylle ja mahdollisuudelle elää täysipainoista ja nautinnollista seksuaalista elämää. Hyvä asia on se, että jokainen asiakkaani on tyypillisesti kahden EMDR-hoidon myötä löytänyt adaptiivisen tien ulos traumasta, mikä on ilmennyt muun muassa seuraavanlaisina ajatuksina:
”Se, että olen jälkikäteen yrittänyt saada itseäni voimaan hyvin, osoittaa että pidän itseäni arvokkaana.”
”Mulla on kevyempi olo ja olen ylpeä siitä, että olen jälkikäteen nyt kokenut olevani arvokas.”
”Mulla on sellainen itsensä voittamisen olo, että mun pitäis arvostaa itseäni tämän tapahtuman johdosta vielä enemmän.”
Kaikissa edellä kuvatuissa tapauksissa teko on tapahtunut kaverin, poikaystävän tai ns. baaritutun toimesta. Hoitaessani asiakkaitani olen huomannut hämmentyneeni siitä, että eivätkö näissä tilanteissa olleet miehet ole lainkaan osanneet tai halunneet huomioida naisen halukkuuden puutetta. Vapaaehtoinen osallistuminen seksiin on monin tavoin ilmaistavissa ja tulkittavissa, sekä verbaalisesti että toiminnan tasolla. Parhaimmillaan seksi on aikuisten leikkiä, jossa kummallakin on osaa ottava ja aktiivinen rooli. Naisen kiihottumisen tunnusmerkit ovat verraten helposti tunnistettavissa ja erotettavissa haluttomuudesta. Ihminen oppii jo lapsena päiväkodissa ja koulussa tulkitsemaan toisia suhteessa siihen, kuka on leikissä mukana ja kuka ei. Saman pitäisi päteä seksiin.
Lisätietoja:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/seksuaalirikoksia-koskevan-rikoslain-20-luvun-kokonaisuudistus.aspx