Vakava sairaus tai loukkaantuminen ovat huomattavia elämänkriisejä. Erityisesti niissä vaiheissa tällaista kriisiä, joihin liittyy epätietoisuus ja epävarmuus tulevaisuudesta, tarvitaan sisua. Tämä blogiteksti on sinulle, joka elät sellaista elämänvaihetta.
Jokainen suomalainen tietää mitä sana ”sisu” tarkoittaa. Käsitteenä se on osa suomalaista identiteettiä, jotakin josta meidät on tehty. Ulkomaalaisille se linkittyy erityisesti Suomen historiassa talvisotaan, ilmentäen pienen maan sitkeätä ponnistelua sodassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sisun näin: sitkeä, hellittämätön tahdonvoima, sinnikkyys, lannistumattomuus; uskallus, rohkeus. Psykologisen sisututkimuksen alulle panija, Emilia Lahti kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa siitä näin: ”Se on sisäisen voiman aalto, kun koemme, ettei voimia ole enää jäljellä. Huomionarvoista on, miten itsensä ylittäminen tehdään. Sisu voi olla voima, joka rikkoo, tai se voi olla polku syvempään tuntemukseen voiman keskellä.”
Sisua psykologisena ilmiönä on tutkittu vasta muutamia vuosia, mutta nyt jo jotkin tulokset siitä ovat selviä. Sisu on reaktiivista, eteenpäin kohti tulevaisuutta suuntautuvaa sisäistä voimaa. Sisu edistää mielenterveyttä ja resilienssiä eli kykyä kestää ja käsitellä suurten haasteiden ja elämänkriisien aiheuttamaa stressiä ja selviytyä niistä luovuttamatta tai lannistumatta. Se suojaa muun muassa itsetuhoajatuksilta ja päihteidenkäytöltä elämänkriiseissä.
Hyödyllisen sisun kolme koostumusta ovat Lahden mukaan:
- piilevä voima, joka syntyy haasteesta.
- aiemmat henkiset tai fyysiset rajat ylittävä peräänantamattomuus.
- määrätietoinen toiminta, vaikka tilanne tuntuisi toivottomalta.
Sisuun voidaan vaikuttaa interventiolla. Sitä voidaan treenata ja vahvistaa. Kun tarvitset sisua, kysy itseltäsi, miltä se sinussa näyttää ja miltä se tuntuu kehossasi. Voit hakea muistoistasi jonkin voimavaramuiston, joka edustaa sinulle parasta sisukkuuttasi. Jos tuntuu siltä, ettet jaksa, mieti miltä elämäsi näyttää sitten kun sisukkuus tuottaa palkinnon. Mitä saavutat? Mistä olet vapaa? Pohdi, kuka on paras valmentajasi sisukkuutesi harjoittamisessa. Kuka osaa kannustaa sinua lempeällä mutta määrätietoisella tavalla kohti sisukkuutesi tehostamista. Mieti käsitteitä, joita käytät, siten että sen sijaan, että ajattelisit ”jos toivun tästä…” niin pohdi voisitko ajatella ”sitten kun toivun tästä…”. Sisun harjoittamisen ja vahvistamisen keinoja on monia. Sen myötä sisuun sidonnaiset piirteet kuten henkinen lujuus, pystyvyyskäsitys, itsetunto ja positiiviset tunnetilat yleensä lisääntyivät.
Keskustelin tänään sisusta erään asiakkaani kanssa. Kutsun häntä tässä Pasiksi (tarina julkaistu luvalla). Pasi on lähes kaksi vuotta sitten tapahtuneesta aivoverenvuodosta toipuva nuorehko mies, joka on kuntoutuksessaan joutunut opettelemaan uudestaan kävelemään. Hänen kehonsa vasen puoli halvaantui sairauden seurauksena. Hänellä on näössä edelleen haasteita, mutta liikkuminen sujuu jo jollakin lailla. Hoitomme alussa Pasilla oli vaikeuksia nukkumisessa, koska hän oli koko ajan hälytysvalmiudessa sairauden mahdollisen uusimisen takia. Hän heräsi joka yö useita kertoja ajatukseen ”jotakin pahaa tapahtuu taas”. Tein Pasin kanssa kuusi kertaa EMDR-terapiaa sairauteen liittyviin, nykyisyyttä häiritseviin muistoihin. Sen seurauksena nukkuminen rauhoittui ja sairaalassa aivoverenvuoron seurauksena heräämiseen liittyvät muistot neutralisoituivat. Pasi kertoi tänään keskustelumme lomassa minulle, että hän ajattelee sisun vaikuttavan siihen, miten hän tulkitsee asioita ja miten hän niistä ajattelee, ja mitä tunteita ne hänessä herättävät. Hänen mielestään sisuun on sisäänrakennettuna päättäväisyys. Kysyin häneltä, miksi hän ei ole luovuttanut vaikeimmilla hetkillä. Hän vastasi, että koska hän ei halua. Niin yksinkertaista se on. Kysyin väsyttääkö häntä koskaan jatkuva sisukkuus. Hän kertoi, että ei se väsytä, koska kun hän nukkuu, niin myös sisu lepää. Ei aikaisemmin, mutta nykyisin kyllä. Keskustelumme tärkein ja koskettavin anti oli se, kun Pasi sanoi: ”sisu luo ja tekee tulevaisuutta, ei siitä kannata eikä voi luopua”.
Joten jaksa vielä hetki, olla sisukas ja ylittää itsesi.
Lähteitä:
Lahti, E., (2019). Embodied fortitude: An introduction to the Finnish construct of sisu. InternationalJournal of Wellbeing, 9(1), 61-82. https://internationaljournalofwellbeing.org/index.php/ijow/article/view/672
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009022206.html
https://www.duodecimlehti.fi/duo16354
Henttonen, P., Määttänen, I., Makkonen, E., Honka, A., Seppälä, V., Närväinen, J., García-Velázquez, R., Airaksinen, J., Jokela, M., Lahti, E. E. (2022). A measure for assessment of beneficial and harmful fortitude: development and initial validation of the Sisu Scale. Heliyon, 8(11) e11483, https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2022.e11483
